Filesystem Hierarchy Standard

Filesystem Hierarchy Standard (FHS) eli standarditiedostohierarkia määrittelee joukon hakemistoja ja niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Linuxissa ja muissa POSIX-järjestelmissä tiedostojärjestelmä noudattaa standardia melko tarkasti.

FHS:n mukaisessa tiedostojärjestelmässä kaikki tiedostot ja hakemistot on tallennettu juurihakemiston (/) alle, vaikka ne olisivat erillisillä fyysisillä laitteilla. Hakemistorakenne on määritelty paljon tarkemmin kuin esimerkiksi eri Windows-käyttöjärjestelmissä. Se mahdollistaa mm. ohjelmien asennuksen ja päivityksen ilman kysymyksiä ennalta sovittuihin hakemistoihin.

Tärkeimpiä FHS:n määrittelemiä hakemistoja ja niiden käyttötarkoitus:

• /bin - kaikille käyttäjille välttämättömät komennot (cat, ls, cp...)
• /sbin - välttämättömät pääkäyttäjän komennot (init, route, ifup..)
• /lib - jaetut kirjastot välttämättömille komennoille (komennot ovat hakemistoissa /bin ja /sbin)
• /dev - raa'at laitetiedostot (liitettäväksi /mnt/ alle, ja ajureiden käyttöön)
• /home - käyttäjien kotihakemistot (paitsi pääkäyttäjän, joka on /root/)
• /etc - koko järjestelmää koskevat asetustiedostot
• /var - palvelinten kirjoittamat muuttuvat tiedostot (lokeja ja väliaikaistiedostoja)
• /opt - staattiset ohjelmapaketit (ei yleensä käytetä)
• /proc - tietoa ytimen tilasta (uptime, network...)
• /mnt - väliaikaisesti liitetyt tiedostojärjestelmät (romput ja levykkeet)

Linuxissa eräiden juurihakemistojen alla olevien hakemistojen yhdistämistä /usr -hakemiston alle suunnitellaan paremman yhteensopivuuden vuoksi muun muassa Solaris-käyttöjärjestelmän kanssa. Muun muassa Debian versio 10 Buster toteuttaa tämän.

Aiheesta muualla

• FHS kotisivu englanniksi
• Filesystem Hierarchy Standard (PDF) (englanniksi)