Fidžinlintuhaukka
| Fidžinlintuhaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Lintuhaukat Accipiter |
| Laji: | rufitorques |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Fidžinlintuhaukka (Accipiter rufitorques) on haukkojen heimoon kuuluva lintu. Sen on aiemmin katsottu kuuluvaan samaan lajiin kuin australiankanahaukka.[3]
Sitä tavataan Fidžin saarilla Viti Levu, Vanua Levu, Taveuni, Kadavu, Gau ja Ovalau.[3]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžinlintuhaukka on kooltaan 30–40 cm, ja se on näin suvussaan keskikokoinen. Lajilla sukupuolet ovat erinäköisiä. Se painaa keskimäärin 209 grammaa.[4] Naaraat ovat uroksia suuremmat.[5] Sen jalat ja pyrstö ovat pitkät. Höyhenys on hyvin tunnistettava. Sillä on harmaa pää, selkä ja siivet, ja alapuolelta ja kauluksesta se on punainen. Nuoren linnun höyhenys eroaa aikuisesta: se on kokonaan ruskea, mutta rinta on raidallinen.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka fidžinlintuhaukan nykyisin katsotaan olevan Fidžillä kotoperäinen, lajiin liitettyjä fossiililuita on löydetty myös Tongasta ʻEuan saarelta.[6] Lajia on saattanut joskus esiintyä myös Fidžin Lausaarilla.[7]
Fidžinlintuhaukan elinpiiriä ovat subtrooppiset ja trooppiset kosteat alavat metsät, kuivat savannit, viljelysmaat ja kaupunkialueet, kuten kaupunkipuutarhat ja puistot.[1][5]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžinlintuhaukka syö jopa kyyhkysen kokoisia lintuja sekä hyönteisiä, jyrsijöitä ja matelijoita,[5] ja joskus sen on nähty syövän Palaemonidae-suvun makeanveden katkarapuja[8] ja makeanveden kalaa. Se saalistaa sekä paikaltaan että lennossa, joko hitaasti liukuen tai äkkiä hyökäten. Se voi ajaa saalistaan takaa ja yrittää saada esiin piiloutunutta saalista.
Joskus fidžinlintuhaukat saalistavat kanoja, ja siksi niitä usein ammutaan. Ne ovat kuitenkin yleisiä.[5]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžinlintuhaukan pesintäkausi osuu heinäkuun ja joulukuun välille. Yleensä se munii syys-lokakuussa.[9] Pesä on rakennettu risuista ja sijaitsee korkealla harvassa puussa. Lintu munii yleensä kaksi tai kolme munaa, joskus jopa neljä, ja tavallisesti poikasista kaksi kasvaa lentokykyiseksi asti.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Accipiter rufitorques IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Accipiter rufitorques (TSN 175340) itis.gov. Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c H. Douglas Pratt, Phillip Bruner & Delwyn Berrett: The Birds of Hawaii and the Tropical Pacific, s. 356. Princeton: Princeton University Press. ISBN 0-691-08402-5. (englanniksi)
- ↑ Birdlife.org (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 17.5.2012 (englanniksi)
- ↑ a b c d e del Hoyo, J.; Elliot, A. & Sargatal, J. (toim.): teoksessa: Handbook of the Birds of the World. Volume 2: New World Vultures to Guineafowl /J. M. Thiollay, (1994): Family Accipitridae (Hawks and Eagles). Lynx Edicions, 1994. ISBN 84-87334-15-6. (englanniksi)
- ↑ David Steadman: Biogeography of Tongan birds before and after human impact. (doi 10.1073/pnas.90.3.818) Proceedings of the National Academy of Sciences, 1993, 90. vsk, nro 3, s. 818–822. (englanniksi)
- ↑ David Steadman: Extinction and Biogeography in Tropical Pacific Bird, s. 360–361. University of Chicago Press. ISBN 978-0-226-77142-7. (englanniksi)
- ↑ Fergus Clunie: Harriers fishing Notornis. Arkistoitu 12.2.2013. Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Fergus Clunie: Nesting season of the Fiji Goshawk Notornis. 1981. Arkistoitu 13.2.2013. Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
| ||||||||||