Fauni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo taruolennosta. Fauni on myös italialainen mykkäelokuva ja suomalainen peikkohahmo.
Panhuilua soittava fauni unkarilaisen Pál Szinyei Mersen maalauksessa Fauni ja nymfi (1867).

Fauni on antiikin roomalaisessa tarustossa esiintyvä miespuolinen metsänhaltija, jolla on miehen ruumis ja miehen pää sekä pukin jalat, sorkat ja sarvet.[1][2]

Faunit samastetaan kreikkalaisen taruston satyyreihin. Satyyreilla kerrottiin kuitenkin alun perin olevan faunista poiketen yleensä hevosen takajalat, häntä ja korvat, ja vain toisinaan pukin jalat mutta ei sarvia.[2] Joissakin maljamaalauksissa ja veistoksissa fauneille kuvattiin miehen jalat.[2]

Fauneilla kerrottiin olevan voimakas sukupuolivietti, vaikka ne eivät aina onnistuneetkaan nymfien ja ihmisnaisten tavoittelussaan.[2]

Faunit saivat alkunsa kuvauksista Faunuksesta, joka oli kreikkalaiseen Paniin samastettu vanha roomalainen jumala. Roomalaiset kirjoittajat, kuten Lucretius teoksessaan Maailmankaikkeudesta ensimmäisellä vuosisadalla eaa., alkoivat kuvata fauneja ryhmänä pukinjalkaisia puolijumalia. Seuraavalla vuosisadalla esimerkiksi Ovidius mainitsee Muodonmuutoksissa satyyrien ja nymfien kanssa metsässä asustavat faunit.[2]

Michelangelon Bacchus-veistoksessa on pieni fauni.

Renessanssin aikana faunit palasivat jälleen kuvataiteiden aiheeksi. Yksi tunnettu esimerkki on Michelangelon veistos Bacchus (1497), jossa viininjumalan jalkojen juuressa seisoo virnuileva fauni. Nykyajan faunikuvauksista tunnetuimpia on Disneyn piirroselokuva Fantasia (1940).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. fauni. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2021.
  2. a b c d e f Riggs, Don (toim. Weinstock, Jeffrey Andrew): ”Faun and Satyr”, The Ashgate Encyclopedia of Literary and Cinematic Monsters, s. 233–236. Ashgate, 2014. ISBN 978-1-4094-2562-5.