Fanny Davidsson

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fanny Eufrosyne Davidsson (sukunimi vuodesta 1935 Sartto; 18. marraskuuta 1877 Tampere15. maaliskuuta 1962 Tampere) oli suomalainen toimittaja, kääntäjä ja kirjailija.[1]

Tamperelaisen tehtailija David Wilhelm Davidssonin ja Eufrosyne Antaverkan tytär Fanny Davidsson pääsi ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta tyttökoulusta 1899. Hän opiskeli jonkin aikaa kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, mutta palasi sitten toimittajaksi Tampereelle.

Fanny Sartto toimi vuonna 1943 perustetun Pirkkalais-Kirjailijat ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana.

Kirjailija Panu Rajala on kuvannut romaanissaan Runoilijan sydän Davidssonin ja runoilija J. H. Erkon välistä suhdetta. Erkko asui alivuokralaisena tehtailija Davidssonin perheessä toimiessaan Tampereella alkoholin valmistuksen tarkastajana. Hän kirjoitti 18-vuotiaalle Fannylle runosäkeitä ja he kävivät myös yhdessä teatterissa katsomassa Minna Canthin Sylvi-näytelmää. Runoilija ehti jo kosiakin Fannya, mutta suhde kariutui siihen, että Fannyn isä ei hyväksynyt Erkon toimintaa työväenliikkeen piirissä. Fanny Davidsson oli myöhemmin kihloissa vuodesta 1906 alkaen työväenrunoilija Kössi Kaatran kanssa mutta he eivät menneet koskaan naimisiin ja suhde katkesi 1920-luvulla Kaatran paettua Suomen sisällissodan jälkeen Ruotsiin.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hengetär, romaani. Otava 1904
  • Viettejä, novelleja. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
  • Tampereen teatterien vaiheita. Tekijä, Tampere 1929

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sukunimi esiintyy myös muodossa Davidson

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]