FS Duguay-Trouin (1923)
| Duguay-Trouin | |
|---|---|
 Duguay-Trouin |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Arsenal de Brest |
| Kölinlasku | 4. elokuuta 1922 |
| Laskettu vesille | 14. elokuuta 1923 |
| Palveluskäyttöön | 2. marraskuuta 1926 |
| Poistui palveluskäytöstä | 19. maaliskuuta 1952 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
7 249 t (standardi) 9 350 t (kuormattu) |
| Pituus | 181,30 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 17,50 m |
| Syväys | 6,14 m |
| Koneteho | 102 000 shp |
| Nopeus | 33 solmua |
| Miehistöä | 27 upseeria ja 551 miestä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 x 155 mm tykkiä kaksoistorneissa 4 x 75 mm ilmatorjuntatykkiä 12 x 550 mm torpedoputkea 2 x Gourdou-Leseurre GL-812 -lentokonetta |
Duguay-Trouin oli Ranskan laivaston 1920-luvun alussa valmistunut Duguay-Trouin-luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Duguay-Trouin-luokka
Alus tilattiin 14. huhtikuuta 1922 Brestin laivastontelakalta, missä köli laskettiin vielä samana vuonna 4. elokuuta. Alus laskettiin vesille 14. elokuuta 1923 ja otettiin palvelukseen 2. marraskuuta 1926.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistuttuaan alus liitettiin Brestiin sijoitettuun 2. laivueeseen. Siitä tehtiin 1929 Välimeren laivaston 3. kevytristeilijälaivueen lippulaiva. Se osallistui 1931 tehtyyn Indokiinan kierrokseen vieraillen alueella olevissa Ranskan siirtomaissa. Alus palasi 1932 Brestiin 2. laivueeseen lippulaivaksi, mistä se siirrettiin 1936 tykistön koululaivaksi. Kesäkuussa 1939 alus liitettiin 6. risteilijäviirikköön.[2]
Ranskan julistettua 3. syyskuuta 1939 sodan Saksalle alus lähti muiden Ranskan laivaston alusten mukana Atlantille etsimään saksalaisia aluksia. Alus pysäytti 16. lokakuuta 320 kilometriä Dakarista lounaaseen saksalaisen kauppa-aluksen Hallen (5 889 grt), jonka miehistö upotti aluksensa ennen valtausta.[2]
Alus siirrettiin toukokuun alussa 1940 itäiselle Välimerelle Beirutiin, jossa sen toiminta-alueeksi määrättiin Adrianmeri ja Dodekaneesien saaristo. Ranskan antauduttua alus liittyi amiraali Rene-Emile Godfroyn Force X:ään Aleksandriassa, jossa alus internoitiin brittihallituksen kanssa 22. kesäkuuta tehdyn sopimuksen mukaisesti.[2]
Saksan vallattua marraskuussa 1942 Vichyn Ranskan alus liittyi 30. toukokuuta 1943 liittoutuneisiin ja se uudelleen aseistettiin heinäkuuhun mennessä. Aluksen oli vuoden 1944 alkupuoliskon joukkojenkuljetusaluksena. Elokuussa 1944 alus osallistui Etelä-Ranskan maihinnousun tukemiseen tykistöllään sekä sen jälkeen tulitukitehtäviin Italian rannikolla aina Genovaan.[2]
Sodan jälkeen alus lähetettiin Indokiinaan, jossa se tuki taisteluita Việt Minhin -joukkoja vastaan. Alus poistettiin palveluksesta 19. maaliskuuta 1952.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: La Motte Picquet -luokka – Seuraaja: Duquesne-luokka |