F. M. Pitkäniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frans Mikael (Mikko) Pitkäniemi (15. syyskuuta 1878 Pirkkala18. syyskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Valion pitkäaikanen toimitusjohtaja. Valio kehittyi Pitkäniemen johtajakaudella pienestä vuonna 1905 perustetusta voinvientiosuuskunnasta suureksi keskusliikkeeksi. Hän edisti Suomen vientiä naapurimaihin osallistuessaan presidentin kauppavaltuuskuntiin. Politiikan pyörteisiin hän joutui pulavuonna 1917 puhjenneissa voimellakoissa, kun väkijoukko uhkasi "hirttää Pitkäniemen hehkuvaan rautalankaan".[1] [2]

Pitkäniemen vanhemmat olivat maanviljelijä Karl Efraim Pitkäniemi ja Ulrika Vilhelmina Pispa. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1897 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1902, maisteriksi 1905, lisensiaatiksi 1908 ja tohtoriksi 1911.[2]

Pitkäniemi oli Kotkan kauppakoulun ja kauppaopiston johtajana 1906–1908 ja sitten Valion toimitusjohtajana 1908–1945 ja Pellervo-Seuran johtokunnan puheenjohtajana 1918–1927. Hän oli Etelä-Suomi -lehden päätoimittajana 1904–1905, Pellervon päätoimittajana 1918–1925 sekä Suomen Osuustoimintalehden päätoimittajana 1918–1927. Pitkäniemi sai professorin arvon 1938.[3][2]

Pitkäniemi oli perustamssa Valion neuvontaorganisaatiota ja Valion omaa tutkimuslaitosta jossa myöhemmin työskenteli muun muassa A. I. Virtanen. Voi oli 1930-luvulle saakka Suomen toiseksi tärkein vientituote metsäteollisuuden tuotteiden jälkeen joten Pitkäniemellä oli merkittävä asema Suomen kauppapolitiikassa. Pellervolaisen osuustoimintaliikkeen yhtenäisyyttä haittasi kuitenkin Valion johdon ja osuustoiminnan uranuurtajan tohtori Hannes Gebhardin välinen kunnianloukkausoikeusjuttu vuonna 1926 joka rikkoi Pitkäniemen ja Gebhardin välit. Gebhard oli arvostellut Pitkäniemeä liian liikemiesmäisistä otteista ja arvostellut myös hänen korkeaa palkkaansa. Pitkäniemi näet sai Valion tantiemi-järjestelyn vuoksi 6 penniä jokaisesta myydystä voiastiasta ja myynnin kasvettua rajusti myös Pitkäniemen tulot kasvoivat.[4]

Pitkäniemi oli naimisissa 1906–1909 Margit Björklundin (k. 1909) ja vuodesta 1916 Anna Strömbladin kanssa. [2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yhtymät (renkaat, kartellit, trustit) suurteollisuuden alalla. 1 osa, Teoretinen tarkastus, väitöskirja. Helsinki 1908
  • Torpparikysymys ja maanomistusolojen uudistus : miten asia voidaan ratkaista. Hanko, Helsingin suomalainen kirjakauppa, 1913
  • Voinvienti-osuusliike Valion toiminnasta: vastaus hra Evert Ekholmin "arvosteluun". Vaasa 1915
  • Maidonmyynti-osuuskunta, sen tehtävät ja sen suunnittelu; kirj. F. M. Pitkäniemi ja Otto P. Pehkonen. Pellervon kirjasto n:o 33. Helsinki 1916
  • Trustit, sosialismi ja osuustoiminta. Pellervon pikkukirjasia n:o 11. Helsinki, Pellervoseura, 1920
  • Oikealla tiellä: Valion johdon vastaus prof. Hannes Gebhardin hyökkäykseen; kirj. F. M. Pitkäniemi ja Otto P. Pehkonen. Helsinki, Kirjavälitys, 1926
  • Maatalousväen suhde margariiniin ja kermavastikkeihin : alustus Maatalousseurojen keskusliiton 18 määräaikaiseen kokoukseen.Helsinki, Maatalousseurojen keskusliitto, 1931
  • Karjataloustuotteittemme vientimarkkinat nykyhetkellä. Helsinki, Pellervoseura, 1932

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]