Euryfon
| Euryfon | |
|---|---|
| Εὐρυφῶν | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa. Knidos |
| Ammatti | lääkäri |
Euryfon (m.kreik. Εὐρυφῶν, Euryfōn; lat. Euryphon; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli kotoisin Knidoksesta Kaariasta.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euryfon syntyi oletettavasti 400-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla, sillä Soranos Efesoslainen sanoo hänen olleen Hippokrateen aikalainen mutta tätä vanhempi.[1][2] Soranos kertoo myös, että Euryfon ja Hippokrates olisi kerran kutsuttu Makedoniaan Perdikkas II:n hoviin hoitamaan häntä, mutta kyseinen kertomus on mahdollisesti keksitty tai ainakin Hippokrateesta kerrottuna epäperäinen.[1][3] Komediakirjailija Platon mainitsee Euryfonin eräässä Galenoksen kautta säilyneessä katkelmassa.[1][4]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euryfon kirjoitti ilmeisesti useita lääketieteen alan teoksia, mutta yhtään niistä ei tiedetä täydellä varmuudella. Teoksiin saattavat lukeutua seuraavat:[1]
- Knidoslaiset mietelauseet (Κνίδιαι γνῶμαι, Knidiai gnōmai) – Lääketieteen alan teos, jota Galenoksen mukaan pidettiin Euryfonin kirjoittamana.[5]
Galenos sanoo myös, että Euryfonia pidettiin useiden Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin luettujen tutkielmien kirjoittajana; näitä ovat:[1][6]
- Elämäntavoista (Περὶ διαίτης, Peri diaitēs; De diaeta tai De victus ratione)[7]
- Terveyden aikaisesta elämäntavasta (Περὶ διαίτης ὑγιεινῆς, Peri diaitēs hygieinēs; De salubri victus ratione)[8]
Myös seuraavia hippokraattisia teoksia on ehdotettu hänen kirjoittamikseen:[1]
- Taudeista (Περὶ νούσων, Peri nūsōn; De morbis), kirja II – Teos kuuluu Corpus Hippocraticumiin, mutta sitä pidetään yleensä epäperäisenä ja sitä on ehdotettu Euryfonin kirjoittamaksi.[9]
- Naisten luonnosta (Περὶ γυναικείης φύσιος, Peri gynaikeiēs fysios; De natura muliebri) – Mahdollisesti Euryfonin teos, sillä Soranos vaikuttaa viittaavan teokseen lainatessaan hänen mielipiteitään.[10][11]
Euryfonin teoksista ei ole säilynyt nykyaikaan muuta kuin katkelmia, elleivät sitten yllä mainitut hippokraattiset teokset todella ole hänen kirjoittamiaan.[1] Eräästä Caelius Aurelianuksen kohdasta voidaan päätellä, että Euryfon oli tietoinen valtimoiden ja laskimoiden välisestä erosta, ja myös katsoi aivan oikein, että valtimoissa oli verta.[1][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Euryphon”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Soranos Efesoslainen: Hippokrateen elämä (Vita Hippocratis), teoksessa Hippocr. Opera, vol. iii, s. 851.
- ↑ Smith, William: ”Hippocrates (17)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen Aforismeihin 7.44. vol. xviii. pt. i, s. 149.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Epidemiat (De morbis popularibus tai Epidemiorum) VI, 1.29. vol. xvii. pt. i, s. 886, jossa sana ἰδίαις tulee lukea Κνιδίαις.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (In Hippocratis De humoribus) i. johdanto, vol. xvi, s. 3.
- ↑ Galenos: Ruoka-aineisiin sisältyvistä kyvyistä (De alimentorum facultatibus) 1.1. vol. vi, s. 473.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruokavaliosta akuuteissa sairauksissa (In Hippocratis De acutorum morborum victu) 1.17. vol. xv, s. 455.
- ↑ Littré, Émile (toim.): Oeuvres complètes d'Hippocrate, s. 47, 363. Tome premier (Vol. I). Bailliere, 1839. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Soranos Efesoslainen: Naisten vaivoista (De arte obstetricia morbisque mulierum), s. 124.
- ↑ Ermerins, F. Z. (toim.): Hippocratis De victus ratione in morbis acutis, s. 368–369. Luchtmans, 1841. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Caelius Aurelianus: Kroonisista sairauksista (De morb. chron.) 2.10, s. 390.