Euroopan rahoitusvakausväline

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV; engl. European Financial Stability Facility, EFSF[1]) on 9. toukokuuta 2010 muodostettu 16 euroalueen maan rahasto, joka voi myöntää lainaa ongelmiin ajautuneille maille. Euromaat antoivat rahastolle 440 miljardin euron takuut, jotka myöhemmin kasvatettiin 780 miljardiin euroon.[2] ERVV:n päämaja on Luxemburgissa. Muodoltaan se on Luxemburgin lain mukainen osakeyhtiö.[3] Sen johdossa on saksalainen Klaus Regling. ERVV voi myöntää lainoja jäsenmaan pyynnöstä Euroopan komission, IMF:n ja euroalueen valtiovarainministerien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Muita ongelmiin ajautuneita euromaita avustaviaselvennä tahoja ovat IMF ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM; engl. European Financial Stabilisation Mechanism, EFSM), joka on Euroopan komission kokoama ja taattu EU:n budjetista. Kreikalla on ollut erillinen pelastusohjelmansa, mutta loka-marraskuulle 2011 suunniteltu noin 113 miljardin euron suuruinen Kreikka II -paketti hoidetaan ERVV:n kautta. Irlantia tukevat lisäksi Britannia, Ruotsi ja Tanska bilateraalisilla sopimuksilla. Kesäkuun 2013 jälkeen ERVV ja ERVM on tarkoitus korvata Euroopan vakausmekanismilla (EVM; engl. European Stability Mechanism, ESM).

ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi ja se lakkautetaan 30.6.2013 jälkeen, sitten kun sillä ei enää ole lainoja euroalueen maille.

Komission mukaan ERVV ei ole Lissabonin sopimuksen yhteisvastuun kieltävän 125 artiklan vastainen, koska kyse on lainoista, ei velkojen ottamisesta muiden maiden vastattavaksi.[4] Saksan valtiosääntötuomioistuin tutki Rahoitusvakausvälineen lainmukaisuutta ja totesi sen syyskuussa 2011 Saksan perustuslain mukaiseksi.[5]

Tammikuussa 2012 luottoluokittaja Standard & Poor's laski rahaston luottoluokituksen parhaimmasta luokasta pykälän alemmas, koska sitä takaamassa ei ollut enää tarpeeksi AAA-maita. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vaati tuolloin, että rahaston lainanantokykyä pitää vahvistaa lisäämällä talletuksia siihen.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo, Kotus
  2. Euromaat sopivat pysyvästä kriisirahastosta, Yle.fi, 20.6.2011
  3. HE 71/2010 vp s. 1.
  4. http://ec.europa.eu/economy_finance/focuson/crisis/q_and_a_2_en.htm
  5. http://www.elpais.com/articulo/internacional/Constitucional/aleman/valida/ayuda/Grecia/elpepuint/20110907elpepuint_1/Tes
  6. http://www.hs.fi/talous/Urpilainen+ja+Katainen+Ei+tarvetta+ERVVn+kasvattamiseen+/a1305553554972

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]