Brondankulma
Brondankulma on Helsingin Kaartinkaupungissa Eteläesplanadin ja Korkeavuorenkadun risteyksessä sijaitseva vuonna 1975 valmistunut liike- ja toimistotalo. Kiinteistöosakeyhtiön nimi on Brondankulma[1].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennus on saanut nimensä samalla paikalla aikaisemmin sijainneesta talosta, jonka toisessa kerroksessa toimi kulttuuriväen suosima kuuluisa Brondinin kahvila eli Bronda.[2][3] Alkuperäinen Brondan talo purettiin vuonna 1972, kun sen silloinen omistaja Kansallis-Osake-Pankki halusi tontille suuremman vuokratuoton omaavan rakennuksen. Uusi, arkkitehti Keijo Petäjän suunnitelma rakennus valmistui vuonna 1975.[2]
Pankkifuusion seurauksena talon omistajaksi tuli 1995 Merita. 2000-luvun alkupuolella omistus vaihtui useita kertoja. Vuonna 2007 rakennus siirtyi Bronda Properties -nimisen yhtiön omistukseen, vuonna 2010 sen osti ING Real Estate Invstment Management. Yhdysvaltalaistaustainen CBRE Global Investors rahasto osti vuonna 2011 ING Real Estate Investment Managementin Euroopan ja Aasian toiminnot, jolloin rakennuksen omistaja vaihtui taas.[4]. Vuonna 2014 omistajaksi tuli sveitsiläisten eläkeyhtiöiden rahasto,[5] AFIAA Finland Bronda Holding Oy.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläesplanadi 20:n rakennus on tarkoituksellinen ”sekä että” -ratkaisu, jossa on tavoiteltu rakennuksen ja ympäristön samanhenkisyyttä.selvennä Vain ajankohdille tyypilliset asenteet ja ajatustottumukset rajoittivat suunnittelijoiden valinnan vapautta. Esplanadin taloille tunnusomainen visuaalinen pehmeys johtuu katusivujen syvästä reliefivaikutuksesta, usein esiintyvistä kaariaiheista, yksityiskohtien pyöristyksistä ja pintakäsittelyn laadusta. Graniittiin verhottu kantava runko erottuu sellaisenaan lasiseinistä.
Kiinteistö käsittää kellarikerroksen, 2 liiketilakerrosta, 5 toimistokerrosta ja ullakkokerroksen.
Toimitilat ovat nykyisin muun muassa asianajotoimisto Hannes Snellmanin, Matti Wikbergin ja Tomi Björckin ravintola Brondan, Alkon ja päivittäistavarakauppa Siwan käytössä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seminars Hannessnellman.com. 11.12.2013. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 25.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Antti Manninen: Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä, s. 87. Helsingin Sanomat, Karisto, Hämeenlinna, 2004.
- ↑ albumit/lasipalatsi.fi: Brondan kulma
- ↑ Aura Kivilaakso: Kun Helsinkiin rakennettiin city (s. 58) hel.fi. 2014. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ Brondankulma Rakennuslehti. 19.12.2014. Viitattu 25.11.2017.