Ernst Zündel
Ernst Christof Friedrich Zündel (24. huhtikuuta 1939 Calmbach, nyk. Bad Wildbad – 5. elokuuta 2017 Bad Wildbad) oli saksalainen holokaustin kieltäjä.[1]
Zündel varttui sanojensa mukaan epäpoliittisessa kodissa. Hän muutti vuonna 1958 Kanadaan opiskelemaan mainosalaa ja taidegrafiikkaa. Zündel levitti kansainvälisesti uusnatsismille luonteenomaista sanomaa. Vuonna 1983 hän kertoi haastattelussa, ettei erityisemmin tuntenut juutalaisia. Hän piti toimintaansa reaktiona saksalaisvastaiseen propagandaan, jossa saksalaisista oli hänen mukaansa luotu stereotyyppinen kuva. Sanojensa mukaan Zündel ei ollut uusnatsi. Hän sai vuosina 1985 ja 1988 sittemmin kumotut tuomiot, jotka pohjautuivat harvoin sovellettuun lakiin, jolla kriminalisoitiin yleistä etua vahingoittavien valeuutisten tietoinen julkaisu. Ensimmäinen tuomio kumottiin lakiteknisistä syistä. Toinen tuomio kumottiin 1992 Kanadan korkeimman oikeuden päätöksellä, jonka mukaan sovellettu laki rajoitti ilmaisunvapautta perusteettomasti. Zündeliltä evättiin kahdesti Kanadan kansalaisuus. Hän muutti vuonna 2000 Yhdysvaltoihin, jossa hän asui kolmannen vaimonsa Ingrid Rimlandin kanssa ja ylläpiti nettisivustoa. Zündel oli aiemmin eronnut kahdesti. Hänellä oli kaksi poikaa.[1]
Vuonna 2003 Yhdysvaltain viranomaiset pidättivät Zündelin, koska hän oli oleskellut luvan voimassaoloa kauemmin. Hänet palautettiin Kanadaan, mutta viranomaiset vangitsivat hänet siellä uhkana kansalliselle turvallisuudelle, mikä johtui hänen yhteyksistään uusnatsiryhmittymiin. Osa kansalaisoikeuksien puolestapuhujista kritisoi ratkaisua. Pitkän oikeuskäsittelyn päätteeksi Zündel karkotettiin Saksaan vuonna 2005. Mannheimissa vuonna 2007 oikeusistuin tuomitsi hänet neljästätoista vihanlietsonnasta ja yhdestä kuolleiden muiston häpäisystä. Hän sai viiden vuoden vankeustuomion ja vapautui vuonna 2010. Puolustustiimiin kuulunut Sylvia Stolz vangittiin ja häneltä peruttiin juristin oikeudet, koska hän oli kirjoittanut oikeudelliseen asiakirjaan ”Heil Hitler”. Fred A. Leuchterilta oli tilattu puolustuksen tueksi raportti, jossa kaasukammioiden käyttöä holokaustissa väitettiin mahdottomaksi. Leuchter esiteltiin teloitusten asiantuntijana, mutta asiantuntijuudesta ei esitetty tosiasiallista näyttöä, joten Leuchter sai myöhemmin itse syytteen petoksesta. David Irving oli Leuchterin raportin puolestapuhuja ja kirjoitti myöhemmin esipuheen kirjaan, jossa se julkaistiin. Irving yritti Isossa-Britanniassa epäonnistuneesti haastaa tutkija Deborah Lipstadtin oikeuteen, mitä käsiteltiin elokuvassa Denial (2016).[1]
Zündel anoi Yhdysvalloilta lupaa päästä Tennesseehen huolehtimaan silloin 81-vuotiaasta vaimostaan. Hakemus kuitenkin evättiin. Zündel kuoli 78-vuotiaana kotonaan Bad Wildbadissa. Hän oli Deborah Lipstadtin mukaan melko tavallinen uusnatsi ja holokaustin kiistäjä, mutta erottui joukosta massamedian hyödyntämisellä näkemystensä edistämisessä. Lipstadt arvelikin Zündelin vuosien varrella saaman huomion olleen juuri tämän toivoman kaltainen reaktio.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Sewell Chan, Ernst Zündel, Holocaust Denier Tried for Spreading His Message, Dies at 78 The New York Times 7.8.2017, viitattu 9.8.2024 (englanniksi)