Ernesti Rainesalo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ernesti Rikard Rainesalo (vuoteen 1906 Ernst Richard Rothström; 8. huhtikuuta 1864 Eurajoki16. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen asianajaja, joka toimi senaattorina toisen sortokauden aikaisessa niin sanotussa amiraalisenaatissa. Hän kuului vanhasuomalaiseen puolueeseen, mutta ei ollut virallisesti senaatissa sen edustajana.[1]

Rainesalo syntyi kirkkoherra Karl Fredrik Rothströmin ja hänen vaimonsa Augusta Sofia Rancken'in poikana. Hän opiskeli lakia ja toimi valmistuttuaan Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin palveluksessa. Rainesalo valmistui ylioppilaaksi 1884. Sen jälkeen hän toimi vänrikkinä Suomen sotaväen palveluksessa, Uudenkaupungin reservikomppaniassa, Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonassa ja Kärsämäen reservikomppaniassa aina vuoteen 1889.

Rainesalo suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1890 ja sai varatuomarin arvon 1894. Urallaan Suomen suuriruhtinaskunnassa Rainesalo palveli Turun ja Porin lääninhallituksessa ja senaatin talousosastossa. Vuonna 1905 hän toimi hetken Oulun läänin vt. kuvernöörinä. Rainesalo nimitettiin senaattoriksi 14. helmikuuta 1910, jossa hän toimi siviilitoimituskunnan päällikkönä 1912–1913 Markovin senaatissa ja sen jälkeen kamaritoimituskunnan päällikkönä 1913–1917 Borovitinovin senaatissa aina maaliskuun vallankumoukseen 1917. Tunnustuksena palveluksistaan keisarikunnalle ja keisarille Rainesalo sai 1916 todellisen valtioneuvoksen arvon.

Suomen itsenäistyttyä Rainesalo toimi asianajajana Helsingissä. Koska amiraalisenaattia pidettiin itsenäisessä Suomessa laittomana, ei sen jäseninä toimineille suomalaisille suostuttu näiden anomuksista huolimatta maksamaan valtion eläkettä.[1]

Rainesalon puoliso oli Elna Herlin, yli-insinööri ja geodeetti Aarne Rainesalo oli heidän poikansa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kristiina Kalleinen: Rainesalo, Ernesti (1864 - 1929) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 678. (Viitattu 25.4.2019)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Håkon Holmberg: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 - elämäkerrallinen luettelo, Helsinki, 1964.