Enstatiitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enstatiitti
Enstatite - Tilly Foster mine, Brewster, Putnam County, New York, USA.jpg
Luokka Silikaattimineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava MgSiO3
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkea, harmaa, vihertävä, ruskea
Asu yleensä massiivinen, lamellinen tai kuituinen
Kidejärjestelmä ortorombinen
Kaksostus kyllä
Murros rosoinen
Kovuus Mohsin asteikolla 5–6
Ominaispaino 3,21–3,96
Optiset ominaisuudet
Kiilto lasimainen tai helmiäismäinen
Viiru harmahtava, väritön
Läpinäkyvyys läpinäkyvästä lähes opaakkiin
Lähteet

[1]

Enstatiitti on pyrokseenimineraalien enstatiitti (MgSiO3) ja ferrosiliitti (FeSiO3) seos. Enstatiitti voi olla väriltään valkeaa, harmaata, vihertävää tai ruskeaa. Sen kovuus on 5–6 Mohsin asteikolla, ja kiteisyys on ortorombinen ja monokliininen. Aineen ominaispaino on 3,21–3,96 g/cm³. Enstatiitti sulaa 25 kilobaarissa 1 787 C°:ssä.

Varsinainen enstatiitti on magnesiumsilikaatti, joka on tavallista laavakivissä ja metamorfisissa kivissä. Hypersteeni eli (Mg,Fe)SiO3 on seos, jossa magnesiumia ja rautaa on suunnilleen yhtä paljon. Brontsiitti on säärapautunut enstatiitti, jolle ominaista on metallia muistuttava kiilto ja pronssintapainen väri.[2] Bastiitti on enstatiitti, joka on muuttunut serpentiiniksi ja talkiksi, sekä mahdollisesti antofylliitiksi.[3]


Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enstatiittia Tansaniasta

Magnesiumpitoista enstatiittia on monissa syväkivissä, esimerkiksi dioriitissa ja gabrossa. Sulkeumina sitä on myös pintakivissä eli basaltissa, andesiitissa ja dasiitissa. Maan vaipassa enstatiittia esiintyy peridotiitissa ja pyrokseniitissa. Enstatiittia on myös meteoriiteissa. Spektrien avulla sitä on arveltu löytyvän kehittyneiden tähtien ympäriltä ja planetaarisen sumun NGC 6302 ympäriltä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kai Hytönen: Enstatiitti Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus.
  2. Kai Hytönen: Brontsiitti Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus.
  3. Kai Hytönen: Bastiitti Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]