Engel vastaan Vitale
Engel vastaan Vitale (engl. Engel v. Vitale) on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden 25. kesäkuuta 1962 antama päätös, jonka nojalla rukoilu ei saa olla osa julkisten koulujen ohjelmaa.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New Yorkin laki määräsi, että koulupäivä aloitettaisiin lippuvalalla sekä uskontokuntiin sitoutumattomalla rukouksella, joka kuului seuraavasti:[1][2]
Almighty God, we acknowledge our dependence upon Thee, and we beg Thy blessings upon us, our parents, our teachers and our Country.
Kaikkivaltias Jumala, tunnustamme riippuvuutemme Sinusta, ja rukoilemme Sinun siunaustasi itsellemme, vanhemmillemme, opettajillemme ja Maallemme.
Oppilaiden oli mahdollista jättäytyä pois koulupäivän aloituksesta.[1]
Vuonna 1959 joukko vanhempia katsoi tämän koulupäivän aloituksen olevan perustuslain vastainen. Valituksen tehneistä vanhemmista kaksi oli juutalaisia, yksi ateisti, yksi unitaristi ja yksi kuului järjestöön nimeltä New York Society for Ethical Culture.[3] Näistä Steven Engelin päätyi tapauksen nimeen, kun he päättivät haastaa koulupiirin, jonka puheenjohtajana toimi William Vitale, oikeuteen. Rukouksen puolustajien mukaan se ei menny perustuslakia vastaan, koska sen lausuminen oli vapaaehtoista.[4] Valituksen tehneiden vanhempien mukaan julkisessa koulussa rukoilu meni Yhdysvaltain perustuslakia vastaan siltä osin, että se kieltää valtionuskonnon perustaminen.[2] Engelin puoli sai oikeusapua ACLU:lta.[4]
Alemmat oikeusasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhemmat veivät asiansa suoraan New Yorkin osavaltion korkeimpaan oikeuteen, koska ainoastaan sillä oli valta käsitellä tällaisia asioita.[3]
Osavaltion korkein oikeus asettui Vitalen taakse ja korkeimman oikeuden valitustuomioistuin pidättäytyi korkeimman oikeuden päätöksessä. Perusteluiksi mainittiin se, että rukoukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.[2]
Korkein oikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain korkein oikeus suostui ottamaan tapauksen käsittelyyn, ja kuulemiset järjestettiin 3. huhtikuuta 1962. Engelin puolta oikeudessa edusti William J. Butler ja Vitalen puolta puolestaan Bertram B. Daiker. Korkein oikeus pyrki vastaamaan kysymykseen siitä, meneekö uskontokuntiin sitoutumaton rukous koulupäivän alussa perustuslain ensimmäistä lisäystä vastaan.[5]
Korkein oikeus ratkaisi tapauksen Engelin hyväksi 25. kesäkuuta äänin 6–1. Tuomarit äänestivät seuraavasti (Felix Frankfurter ja Byron White eivät osallistuneet tapauksen käsittelyyn):[6]
| Puolesta | Vastaan |
|---|---|
| Hugo Black | Potter Stewart |
| William O. Douglas | |
| Tom C. Clark | |
| John M. Harlan II | |
| William J. Brennan Jr. | |
| Earl Warren |
Enemmistön mielipiteen kirjoitti Black.[6]
Engel vastaan Vitale oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus otti kantaa julkisessa koulussa harjoitettavan uskonnon perustuslaillisuuteen. Tapaus jakaa amerikkalaisia edelleen.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Facts and Case Summary - Engel v. Vitale United States Courts. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Engel v. Vitale PBS. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Susan Dudley Gold: Engel V. Vitale: Prayer in the Schools, s. 16–17. Marshall Cavendish, 2006. ISBN 978-0-7614-1940-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.10.2023). (englanniksi)
- ↑ a b c Engel v. Vitale | Definition, Background, & Facts Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Engel v. Vitale Oyez. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Engel v. Vitale National Constitution Center. 2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)