Endodermi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Endodermi (lat. endoderma) on gastrulaation aikana syntyneen alkiosolumassan alin kerros, eli se sijaistee mesodermin ja ektodermin alla. Lopullinen endodermi muodostuu, kun alku-uurteen tuottamat solut vaeltavat viskeraalisen endodermin solujen väliin levittäytyen ja samalla korvaten viskeraalisen endodermin solukon. Aluksi endodermin solut ovat litteitä, mutta myöhemmin ne muuttuvat pylväsmäisemmiksi.

Endodermi indusoi useiden mesodermaalisten elinten, kuten selkäjänteen, sydämen, verisuonten ja jopa koko mesodermaalisen alkiokerroksen syntyä. Vastavuoroisesti mesodermaalinen mesenkyymi ohjailee endodermin muodostumista ruoansulatuskanavan eri osiksi. Endodermi on yhteydessä myös ektodermiin muu muassa nielun, aivolisäkkeen ja peräsuolen muodostamisessa. Endodermin toinen tärkeä tehtävä on muodostaa ruoansulatuskanavan ja hengitysteiden sekä virtsarakon ja virtsaputken epiteelit.

Endodermistä muodostuvat elimet ja epiteelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- koko ruoansulatuskanavan epiteeli, lukkunottamatta suuta ja peräsuolen terminaalipää, jotka muodostuvat ektodermistä - ruoansulatuskanavan rauhasten pintasolut - korvatorven epiteeli - täryontelon epiteeli - nielu-, kieli- ja kitarisojen epiteeli - henkitorven, keuhkoputkien ja keuhkojen epiteeli - virtsarakon ja virtsaputken epiteeli

Endodermistä silmukoituu myös haaroja, joista kehittyy alueen mesodermin kanssa aiheet kilpirauhaselle, lisäkilpirauhasille, kateenkorvalle, keuhkoille, maksalle ja haimalle.

Kynsisammakolla (Xenopus) endodermi kehittyy varhaisalkion vegetaalisen puoliskon soluista, jotka vaeltavat gastrulaation aikana alkiopallon sisään. Vegetaalisen puoliskon solut sisältävät runsaasti äidin puolelta perittyä VegT-proteiinia, joka on tärkeä tekijä solujen määräytyessä endodermaalisiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.