Emil Gustafson
Emil Gustafson (12. heinäkuuta 1862 Kräcklinge, Närke, Ruotsi – 5. toukokuuta 1900) oli ruotsalainen saarnaaja, virsirunoilija ja mystikko.
Elämänvaiheet ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gustafson kasvoi maalaiskodissa ja kävi maanviljelyskoulua Ulricehamnin lähellä. Jo nuorena hän oli uskonnollismielinen ja toimi jo 16-vuotiaana pyhäkoulunopettajana ja puhujana ruotsalaisessa vapaassa Pyhitysliike-yhteisössä (Helgelseförbudet). Jo 1870-luvulla hän sai vaikutteita uusevankelisesta liikkeestä ja löysi tiensä Pyhitysliikkeeseen.[1] Pyhitysliike oli pieni baptistinen vapaakirkko ja sillä oli oma lähetyskoulu Götabrossa, Kumlan lähellä Närken maakunnassa. Liike toimi ennen muuta maaseudulla. Se sai alkunsa 1880-luvulla ja liittyi 1997 perustettuun useamman pienen vapaakirkon yhteiseen Evankeliseen vapaakirkkoon (Evangeliska Frikyrkan)[2]
Hän joutui sairauden takia jättämään koulunsa kesken, ja hän omistautui kokonaan kristilliseen toimintaan. Teologisesti Gustafson oli saanut vaikutteita anglosaksisesta evankekaalisesta liikkeestä.[3] Hän on julkaissut saarnojaan ja laulujaan kirjoina. Hänellä oli oma kustantamo Betlehemstjärnan ja hän julkaisi myös useita lehtiä. Hänen 1889 julkaisemastaan laulukokoelmasta ilmestyi useita laitoksia ja 1895 ilmestyneessä laitoksessa alaotsikkona oli ”Eko från landsbygden” (Kaikuja maaseudulta)[4]. Siinä oli hänen omien laulujensa ohella muun muassa Joel Blomqvistin ja Carl Bobergin lauluja sekä lauluja Metodistikirkon ja Pelastusarmeijan laulukirjoista. Siten hänen laulunsa ja julistuksensa liittyi läheisesti anglosaksiseen evenkelikaaliseen perinteeseen.
Gustafson kärsi fyysisistä sairauksista ja se lienee vaikuttanut siihen, että hänen laulunsa keskittyvät laulajaan. Hän on laulujensa kautta tulkinnut fyysistä ja psyykkistä kärsimystä Jumalan johdatuksena, positiivisena voimana, joka vie ihmistä lähemmäksi Jumalaa ja siten hän saattoi löytää syyn kärsimykselle.[4]
Gustafsonin kirjoittamia lauluja on suomeksi Hengellisessä laulukirjassa laulut 276 "Oi, syömmesi Herralle avaa" (O, öppna ditt hjärta för Herren), 332 "Ei nöyrää lapsenmieltä" (Ett stilla barnahjärta), 387 "Mä lähteellä elämän" (Vid levande källan jag vilar så nöjd) ja 413 "Onnellinen, jolla lapsen usko".
Ruotsin kirkon virsikirjassa, sen ekumeenisessa osassa on yksi hänen kirjoittamansa laulu, virsi 268 "Oi Herrani, töissäsi tutkimaton" ("Hur underligt är du i allt vad du gör", 1886, suomennos Anna-Maija Raittila 1999).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 251. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Var kommer vi ifrån? efk.se. Viitattu 21.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Joel Halldorf: Av denna världen? Emil Gustafson, moderniteten och den evangelikala väckelsen, s. 60, 61, 66. Artos & Norma bokförlag, 2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429., s. 168, 169. Wessmans musikförlag AB Visby, 2017. ISBN 978-91-877-052-0. (ruotsiksi)
| ||||||||||
