Eläinlääkintäkoulu
Eläinlääkintäkoulu (lyh. ElLääkK tai EllääkK) oli vuosina 1967–1994 toiminut Puolustusvoimien joukko-osasto ja sotilasopetuslaitos. [1] [2]
Se perustettiin vuonna 1934 nimellä Hevoshuoltokoulu (HevHK), Eläinlääkintäkouluksi nimi vaihtui 1967 oltuaan sitä ennen Huoltokoulu 1 (HK 1). Osasto toimi aluksi Ypäjällä ja vuodesta 1955 lähtien Kankaanpäässä Niinisalon varuskunnassa.[1] [3]
Hevoshuoltokoulun tehtävänä oli kouluttaa hevosmiehiä sekä hevosia, joita käytettiin muun muassa huoltokomppanioissa sekä tykkien vetämiseen. Puolustusvoimien siirryttyä lopullisesti moottorikäyttöiseen kalustoon 1960-luvun aikana, käytettiin hevosia enää paraateissa sekä erilaisissa näytöksissä. Lisäksi ne olivat mukana elokuvateollisuuden palveluksessa.
Eläinlääkintäkoululla oli myös omaa hevosjalostusta ja -kasvatusta sekä ravihevosia, jotka kilpailivat Puolustusvoimien nimissä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Eläinlääkintäkoulun kasvattamat hevoset tunnisti niiden S.A.-alkuisesta nimestä. [4]
Hevosten lisäksi Eläinlääkintäkoulussa koulutettiin Puolustusvoimien koiria erilaisiin tehtäviin. Joukko-osastossa palvelleilla varusmiehillä oli mahdollisuus peruskoulutuskauden jälkeen ottaa mukaan koulutukseen myös oma koiransa.
Hevoshuoltokoulun aikaisia viimeisiä koulunjohtajia olivat majuri Mauno Sirama ja majuri Kaarlo Vainio.
Kouluun kuului myös oma eläinklinikka ja Eläinlääkintävarikko.
Eläinlääkintäkoulun aselajiväri oli rakuunajoukkojen tavoin keltainen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläinlääkintäkoulun historia alkaa vuodesta 1928, jolloin hallitus asetti komitean pohtimaan Suomen hevosjalostuksen keskittämistä. Helmikuussa 1931 vahvistettiin laki hevossiittolan ja -koulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon siirtämisestä Lappeenrannasta Ypäjälle Kartanonkylän kartanoon. Puolustuslaitoksen Ratsukoulu aloitti toimintansa syyskuussa 1933 ja Hevoshuoltokoulu vuotta myöhemmin. Yhteensä Lappeenrannasta muutti Ypäjälle yli 150 hevosta, 3 upseeria, 26 aliupseeria sekä 80 henkeä miehistöä. [3]
Sodan jälkeen Hevoshuoltokoulun yhteyteen siirrettiin myös Puolustusvoimien koiratarhat sekä Sotakoirakoulu. Niinisaloon joukko-osasto muutti 1955. Se toimi Hevoshuoltokoulun nimellä vuoden 1966 loppuun saakka, jonka jälkeen nimi vaihtui Eläinlääkintäkouluksi. [1] [3]
Itsenäisenä joukko-osastona Eläinlääkintäkoulu toimi aina vuoteen 1987, jolloin se liitettiin osaksi Satakunnan Tykistörykmenttiä yhdessä Tykistökoulun ja Mittauspatteriston kanssa. [5]
Eläinlääkintäkoulu lakkautettiin vuonna 1994. Sen hevoset myytiin huutokaupalla elokuussa 1993. Ne olivat myös viimeiset Suomen Puolustusvoimien hevoset. Osa niistä siirtyi ennen huutokauppaa Niinisalon Ratsastajien omistukseen hevosvetoisen tykistön perinnejaoksen käyttöön. Yhdistys vuokrasi myös Niinisalon hevostallit. [6]
Sotakoirien koulutus jatkuu Niinisalossa edelleen Tykistöprikaatin alaisuudessa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Arkistolaitos: Puolustusvoimat valtionkalentereissa 1929–1939 ja 1946–2000 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Valtiovarainministeriö: Puolustushallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyjä 1990-luvulta vuoteen 2007[vanhentunut linkki] Viitattu 1.10.2012,
- ↑ a b c Maurits Hietamäki: Ratsukoulu 1933–1955 ja muiden hevoslaitosten toimintaa Ypäjällä, Ypäjän Kotiseutuyhdistys ry 2006. Viitattu 1.10.2012.
- ↑ Sukuposti Viitattu 1.10.2012.
- ↑ Puolustusvoimat, Tykistöprikaatin historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Niinisalon Ratsastajat, Historia. Viitattu 1.10.2012.
- ↑ Sotakoirayhdistys (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.10.2012.