Elin Juselius
| Elin Juselius | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Elin Ingeborg Juselius |
| Syntynyt | 22. kesäkuuta 1872 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 10. heinäkuuta 1964 (92 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | keraamikko |
Elin Ingeborg Juselius (22. kesäkuuta 1872 Helsinki – 10. heinäkuuta 1964 Helsinki)[1][2] oli suomalainen keraamikko.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elin Juselius syntyi hovineuvos Viktor Emil Juseliuksen ja Wilhelmiina Juseliuksen (o.s. Almqvist) seitsemänlapsisen perheen viidentenä lapsena. Hänen sisaruksiaan ovat professori Axel Juselius ja silmälääkäri Emil Wilhelm Juselius. Elin kouluttautui ensin lääkintävoimistelijaksi Tukholmassa 1800-luvun lopulla, kunnes suuntautui taidekeraamikon uralle.[3][4]
Juselius opiskeli vuosina 1901–1910 Taideteollisuuden keskuskoulussa suomalaisen keramiikkataiteen uranuurtajan Alfred William Finchin opetuksessa. Opintoihin kuului muun muassa nahkaplastiikan, puunveiston ja keramiikan kursseja. Juseliuksen läheinen opiskelutoveri ja kollega oli Gerda Thesleff. Opiskeluiden päätyttyä Juselius sai käyttää Ateneumissa sijainneen koulun tiloja ja uuneja. Finch tuki keramiikkataiteen kehitystä Suomessa tarjoamalla koulun entisille opiskelijoille tiloja taiteen harjoittamiseen. Juselius oli hyvin tuottoisa keraamikko, joka piti useita näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän oli naimaton ja lapseton, joten hänen yksityiselämästään tiedetään vain vähän.[3][4][5]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juseliuksen tunnetuimmat työt ovat dreijattuja fajanssiastioita, jotka on käsinmaalattu hänelle ominaisella, koristeellisella tyylillä. Ateneumissa ollessaan hän teki pääasiassa poltettuja punasaviastioita. Astioiden koristelussa käytettiin usein engobe-tekniikkaa ja kuvioina oli erilaista kasviornamentiikkaa. Hän työskenteli Arabialle noin vuosina 1922–1924 ja teki yritykselle fajanssiastioita.[3][4][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hautakirjoituksia ja hautakuvia (Elin Juseliuksen hauta Hietaniemen vanhalla hautausmaalla Helsingissä) Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Elin Ingeborg Juselius Geni.com. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Hellman, Åsa (toim.): ”Elin Juselius”, Taidekeraamiikka Suomessa, s. 73. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18628-0.
- ↑ a b c Leppänen, Helena: ”Elin Juselius: Ornamenttien kiehtova voima”, Lasin & keramiikan mestarit 1. Aamunkoi: suomalaista identiteettiä luomassa, s. 164–189. Collection Kakkonen, Endén, Rauno (toim.). Helsinki: Parvs, 2020. ISBN 978-952-7226-70-4.
- ↑ Elin Juselius (1872 - 1964): maljakko (1906) (Design 200, jakso 12) 2012. Långfilm Productions / YLE. Viitattu 18.4.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Taiteilijat: Elin Juselius Collection Kakkonen. Viitattu 18.4.2021.