Elias Kivilahti
| Elias Kivilahti | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Anto Elias Kivilahti |
| Syntynyt | 8. huhtikuuta 1929 Joutsijärvi, Kemijärvi |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1999 (69 vuotta) Oulu |
| Ammatti | kansanmuusikko, kansanmusiikin kerääjä ja tallentaja |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | pelimannimusiikki |
| Soittimet | harmonikka, laulu |
| Yhtyeet | Tervapelimannit, Tervattaret |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Anto Elias Kivilahti (8. huhtikuuta 1929 Joutsijärvi, Kemijärvi – 14. maaliskuuta 1999 Oulu) oli kansanmuusikko sekä suomalaisen kansanmusiikin kerääjä ja tallentaja. Hän johti vuonna 1978 perustamaansa Tervapelimannit yhtyettä ja Tervattaret lauluryhmää. Elias Kivilahti esiintyi myös yksin kansanmusiikkia ja omia sävellyksiä soittaen ja laulaen. Hänen oma soittimensa oli harmonikka.
Elias Kivilahti oli vuosina 1985-1989 Suomen Kansanmusiikkiliiton johtokunnan jäsen ja hän toimi aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaan pelimanniyhdistyksessä, jonka kunniapuheenjohtajaksi hänet myös nimettiin.
Suomalaisen kansanmusiikin lisäksi Elias Kivilahden kiinnostuksen kohteita olivat sukututkimus ja perinnetieto. Hän kiersi 1970- ja 1980-luvuilla laajasti Pohjois-Pohjanmaata, Kainuuta ja Lappia nauhoittaen Kurtti- ja Kivilahti-sukujen iäkkäiden henkilöiden tarinoita. Kuullut tarinat vaikuttivat osaltaan myös Elias Kivilahden sävellys- ja sanoitustyöhön. Hyvä esimerkki tästä on sävelmä ”Anna Reetan laulu”. Kuusamolainen Anna Reeta Eksymä (o.s. Kivilahti) kuoli 101-vuotiaana 1975. Elias Kivilahti teki laulun kuunneltuaan Anna Reetan omaa kertomusta elämästään.
Elias Kivilahti toimi 1970-luvulla Hailuodossa kansalaisopiston harmonikkapiirin vetäjänä ja tallensi nuoteille muun muassa viulupelimanni Eino Järvelän (1902-1979) soittamaa musiikkia.
Sukututkimusmateriaali, perinnetieto ja tallennettu kansanmusiikki on arkistoitu Oulun maakunta-arkistoon. Arkistossa on myös Kivilahden omaan sävellystyöhon liittyvä aineisto.
Elias Kivilahden saamia kunnianosoituksia ovat vuonna 1994 saatu director musices -arvonimi ja Suomen valtion taiteilijaeläke.
Elias Kivilahti on haudattu synnyinseudulleen, Kemijärven Honkakankaan hautausmaalle.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänitteet ja julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänitteitä ja julkaisuja, joissa on Kivilahden musiikkia muun muassa hänen orkesterinsa Tervapelimannien ja Tervattaret lauluryhmän esittämänä:
- Kansansävelmiä Oulun seudulta - EKI 001, 1979
- Eila Torvela: Iijoen jenkka -MSL Sl-2, 1979
- Esko Rahkonen: Mobilistin laulu / Oulusa täälä - BIL 001, 1981
- Lauluja lapsille (eri esittäjiä)- GDL 2047, 1982
- Tervapelimannit: Suomalaista kansanmusiikkia - VMLP 04, 1985
- Tapani Nevala: Vanhus ja puu - PSE 15, 1986
- Kivilahden laulu - EKI 002, 1992
- Tervapelimannit ja Tapio Pirhonen - EKI CD03,EKIK03, 1994
- Pelimannin iloinen joulu - VMCD 06, 1996
- Saarien ja siltojen kaupunki - Lauluja Oulusta - (nuottijulkaisu), 1996
Sävellykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Äänitearkisto r.y on kirjannut Elias Kivilahden sävellystuotannon seuraavasti:
Aarteeni mun helminauha, Anna Reetan laulu, Avajapas mari nyt aittasi ovi, Hunajan ukko, Iijoen jenkka, Ilkka ja purukumi, Joulu tulla jo voi, Kahden istuimme pihlajan alla, Karjankellot, Kemijärven marssi, Ketunpennut koulussa, Kotiseutuni valssi, Lapsuuden muisto, Laulu Hylkykarista, Laulu terva-ajasta, Laulu Turkansaaresta, Lehmän annan papille, Marin kissanpentu, Meijän kylän tyttäret, Mobilistin laulu, Muistojen Pohjola, Mökki on kuin varpusen häkki, Oli mulla ennen vaalea neito, Onnen hetket, Orpotytön laulu, Oulusa täälä, Perämeren laulu, Pieni tölli, Pikku pupu pitkäkorva, Purjehtijan valssi, Rakkauden tuska, Rasvaretkeilijä, Saapuvan purjeesi nään, Sepe-sammakon uimakoulu, Siel mulla muistot, Silloin minä itkin, Suvulleni kiitos, Syksyn lapsi, Tonttu saunoo, Vanhus ja puu, Vankipojan laulu, Viimeisen kerran kun selekääni sain, Ystävä parhain
Sanoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Äänitearkisto r.y on kirjannut Elias Kivilahden sanoitustuotannon seuraavasti:
Aarteeni mun helminauha, Anna Reetan laulu, Hohtaa hanget hopeaa, Hunajan ukko, Ilkka ja purukumi, Joulu tulla jo voi, Kahden istuimme pihlajan alla, Kemijärven marssi, Ketunpennut koulussa, Kotiseutuni valssi, Lapsuuden muisto, Laulu hylkykarista, Laulu Turkansaaresta, Marin kissanpentu, Mobilistin laulu, Oli mulla ennen vaalea neito, Pieni tölli, Pikku pupu pitkäkorva, Rakkauden tuska, Rasvaretkeilijä, Rolandin valssi, Siel mulla muistot, Suvulleni kiitos, Syysmyrskyt, Tonttu saunoo, Viimeisen kerran kun selekääni sain, Äidin hellyys
Laulajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Äänitearkisto r.y on kirjannut Elias Kivilahden laulajana eri äänitejulkaisuilla seuraavasti:
Anna Reetan laulu, Avajapas mari nyt aittasi ovi, Kahden istuimme pihlajan alla, Meijän kylän tyttäret, Oli mulla ennen vaalea neito, Rasvaretkeilijä, Viimeisen kerran kun selekääni sain
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kansanmusiikkiliitto
- Pohjois-Pohjanmaan pelimanniyhdistys
- Oulun maakunta-arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Äänitearkisto r.y
- Tervapelimannit ja Tapio Pirhonen CD:n esittelyvihko
- Saarien ja siltojen kaupunki -Lauluja Oulusta, nuottijulkaisun alkusanat
- Kaleva -lehti 8.4.1979
- Kaleva -lehti 8.4.1989
- Kaleva -lehti 15.12.1996
- Pohjolan Työ -lehti 19.12.1996 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pelimanni -lehti 2/99
- Eksymän sukuseura (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elias Kivilahden sanoitustuotanto Äänitearkiston sivuilla[vanhentunut linkki]
- Elias Kivilahden sävellystuotanto Äänitearkiston sivuilla[vanhentunut linkki]
- Fono.fi: Elias Kivilahti
| ||||||||||
