Eino Pikkarainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eino Iisakki Pikkarainen (15. maaliskuuta 1912 Helsinki – ? ) oli suomalaisen pikaluistelija ja pelasi menestyksellä myös pesäpalloa.

Eino Pikkarainen oli Helsingin Luistinkiitäjien perustajajäsen ja toimi seuran pikaluistelujaostossa vuodesta 1932 aina 1960-luvun taitteeseen. Pikkarainen voitti 10 000 metrin luistelussa SM-kultaa vuonna 1932 ollen yleiskilpailussa kolmas ja osallistui Helsingin Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuonna 1935. Pikkarainen on toiminut myös kansainvälisenä pikaluistelutuomarina.

Pesäpallossa Pikkarainen edusti Pallo-Tovereita ja voitti nuorten SM:n 1930, pelasi Itä-Länsi -ottelussa 1932 ja voitti Armeijan mestaruuden 1934.

Urheilun parissa tehdystä ansiokkaasta työstä Pikkaraiselle on myönnetty Suomen urheilun kultainen ansioristi ja useita muita ansiomerkkejä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 1, s. 902. Oy Scandia Kirjat Ab, 1972.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.