Eino Haatanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eino Arvo Haatanen (11. kesäkuuta 1900 Kotka[1]17. joulukuuta 1972 Helsinki[2]) oli opetusneuvos, joka toimi pitkään opettajana sekä ammattiopetuksen kehittäjänä ja johtajana.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eino Haatasen vanhemmat olivat vaununtarkastaja August Haatanen ja Alma Forsman ja puoliso vuodesta 1931 Vappu Pälsi, professori Sakari Pälsin tytär. Haataja valmistui Tampereen teknillisestä opistosta 1924, suoritti Kadettikoulun 1929, ylioppilastutkinnon 1939 ja diplomi-insinöörin tutkinnon 1950. Hän oli Ilmavoimien nuorempi lento- ja opetusupseeri 1925–1939, kenttälentovarikon päällikkö 1939–1940 ja Kuoreveden lentovarikon päällikkö 1940–1944. Sotien jälkeen Haatanen toimi lyhyen aikaa teollisuudessa käyttöinsinöörinä, 1947–1948 hän oli Ammattienedistämislaitoksen yliopettaja ja työskenteli laitoksen palveluksessa vielä vuodesta 1967 aina kuolemaansa saakka, 1948–1956 Haatanen oli Järvenpään invalidien ammattihuoltolaitoksen johtaja ja 1956–1967 Riihimäen seudun ammattikoulun rehtori. Sotilasarvoltaan Haatanen oli majuri (1942), opetusneuvoksen arvon hän sai vuonna 1965.[1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teknillisen fysiikan sovellusesimerkkejä ammattikouluille ja itseopiskelijoille 1–4, 1969

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pentti Huovinen, L. Arvi P. Poijärvi, Keijo Virtanen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1970, s. 173. Helsinki: Otava, 1970.
  2. a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 19.12.1972, s. 11.