Eila Kaarresalo-Kasari
Eila Kaarresalo-Kasari (s. 11. heinäkuuta 1942 Lahti)[1] on suomalainen elokuvaohjaaja, ihmissuhdekouluttaja ja musiikkitoimittaja.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarresalo-Kasari muutti New Yorkiin vuonna 1964 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon New Yorkin kaupunginyliopiston (CUNY) City Collegessa 1968 pääaineenaan elokuva. Hän asui runsaat kymmenen vuotta New Yorkissa ja toimi elokuva-alan eri tehtävissä.
Hän on ohjannut ja tuottanut kolme lyhytelokuvaa: Would Momma Allow? (1968), Ampumarata (Finnish Frustrations, 1969) ja Kotimaani ompi Suomi (1972). Ampumarata sai Filmiauran Jussi-kunniakirjan ja juryn erikoispalkinnon Tampereen kansainvälisillä elokuvajuhlilla 1970.[2] Amerikkalainen Odeon Films ( naisten tekemien elokuvien levittämiseen erikoistunut yritys toimi New Yorkissa 1970-luvulla (ks. aiheesta muualla) osti sen levitysoikeudet 1971 ja Arte-televisiokanava 1996.
Sukupuolten epätasa-arvoa käsittelevä Ampumarata on ensimmäisiä niin sanottuja naisnäkökulmaelokuvia (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_157883). Siitä on tullut vuosien saatossa klassikko, joka kiertää edelleen kansainvälisiä festivaaleja yli 50 vuotta valmistumisensa jälkeen.
Suomessa Kaarresalo-Kasari oli mukana John Hustonin Kremlin kirjeen (1969 ) ja Don Siegelin Telefon (1977) kuvauksissa.
Palattuaan lopullisesti Suomeen 1977 Kaarresalo-Kasari alkoi kouluttaa suomalaisia amerikkalaistyylisen small talkin ja flirttailun taidoissa[3] ja kiersi luennoimassa ympäri Suomea yli kymmenen vuoden ajan. Hän julkaisi kirjan Silmänisku, flirtin ja valloitustaidon opas (WSOY 1998).
Nykyisin Kaarresalo-Kasari kirjoittaa miehensä, televisiotutkija ja muusikko Heikki Kasarin[4] kanssa Jazzrytmit-verkkolehteen. Jazzmuusikot ry valitsi Kaarresalo-Kasarin vuoden Jazzdiggariksi 2009.[5] Vuonna 2020 Kaarresalo-Kasari julkaisi elämäkertansa Jazztyttö (Aviador), joka kertoo hänen monikymmenvuotisesta ystävyyssuhteestaan jazzikoni Ornette Colemanin[6] sekä elokuvanero Elia Kazanin kanssa.
Vuonna 2022 julkaistiin Eila Kaarresalo-Kasarin ja Heikki Kasarin kirja Jazzia Manhattanilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hopkinson & Blake 1975: Women Who Make Movies. ISBN 0911974121, sivut 112, 251 ja 286.[vanhentunut linkki]
- Niemi, Oittinen, Rajalahti ja Savolainen (toim.): Suomineito zoomaa, Kansan sivistystyön liitto 1990, ISBN 951-9455-17-5, s. 184.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eila Kaarresalo-Kasari Elonetissä.
- ↑ Ampumarata, Suomen Elokuvakontakti ry. Viitattu 31.7.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ota flirtti haltuun! Iltalehti 11.11.2008. Viitattu 22.2.23.
- ↑ Köyhäilyä 10 neliössä, Eila Kaarresalo-Kasarin ja Heikki Kasarin mökkikausi kestää toukokuusta lokakuuhun. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 3.7.2009. Viitattu 1.8.2014.
- ↑ Vuoden Jazzdiggari valittiin toisen kerran (Arkistoitu – Internet Archive), Gramexpress 2/2009. PDF. s. 14. Gramex ry. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ Jazztyttö aviador. Viitattu 7.9.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eila Kaarresalo-Kasarin kotisivu
- Ampumarata ARTE-kanavalla 1996
- Finnish Frustrations,Clairmont Film Festival '95. Google Books.
- Finnish Frustrations, Films by Women Chicago '74 (https://www.academia.edu/33112507/Films_by_Women_Chicago_74_pdf)
- Finnish Frustrations, the First International Festival of Women's Films, New York, 1972 (https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED085034.pdf)
- Odeon Films, City University of New York, Six Films by Women from Odeon (https://academicworks.cuny.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1243&context=wsq)
- Telefon-elokuvan kuvaukset Suomessa (https://eilakk.tripod.com/telef.jpg)
- Vuoden jazzdiggari valittiin toisen kerran (tässä toimiva linkki): https://www.jazzrytmit.fi/s1-uutiset/c1-uutiset/eila-kaarresalo-kasari-valittiin-vuoden-jazzdiggariksi/
|
