Eetu Niska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Edvard (Eetu) Niska (28. syyskuuta 1887 Virolahti27. tammikuuta 1953 Virolahti) oli mestarihiihtäjä ja suksi- sekä suksivoidetehtailija.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niskan vanhemmat olivat Viitasaarella syntynyt Turkin sodan sankarina tunnettu Taneli Juhonpoika Niska ja Juliana Pohjola. Hän oli nuoremman veljensä Jussi Niskan kanssa 1900-luvun alkuvuosikymmenten tunnetuimpia tasamaalla menestyneitä hiihtäjiä. Niska voitti jo 16-vuotiaana aikuisten hiihtokilpailun saaden palkinnoksi kymmenen kultamarkkaa. 1905 taas tuolloin 17-vuotias, 171-senttinen ja 80-kiloinen Niska hiihti Virolahdelta Viipurin talviurheilujuhlille 130 kilometriä, osallistui siellä 20 kilometrin kilpailuun ja voitti sen hieman yli tunnin ja 24 minuutin ajalla saaden palkinnoksi 75 markkaa. Hiihdettyään takaisin Virolahdelle hän ehti vielä voittamaan toisen vastaavan palkinnon Loviisassa.[1]

Niskan hiihtouralla oli silti sekä ala- että ylämäkiä. 1906 hän voitti tuolloin parhaat kotimaiset hiihtäjät Helsingissä ja vaikka ei pääsyt ensimmäiseksi Oulun hiihdoissa 1907 ja 1908, niin mestarihiihtäjä Matti Koskenkorva hävisi silti hänelle jälkimmäisenä vuonna Jyväskylässä. Niskan palkintorahat eivät kuitenkaan riittäneet täysin kattamaan hiihtämisen kustannuksia. 1910 hänet julistettiin Viipurissa 30 kilometrin mestariksi, palkinnoksi tuli kultakello. Vasta seuraavana vuonna hän voitti ensimmäisen virallisen mestaruutensa Hämeenlinnassa ajalla 1.53,45. Vuonna 1913 Niska pettyi, huolimatta ylivoimaisuudestaan kilpailtaessa Haminassa pääsystä Ruotsin Östersundomissa pidettyihin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Hänen veljensä Jussi voitti yhteislähdöllä toteutetun 30 kilometrin matkan ja Niska itse 60 kilometrin matkan ennätysajalla 3.46,97. Östersundomin vaihtelevalla murtomaaladulla Niska joutui kuitenkin keskeyttämään, voiton vei Koskenkorva ja 30 kilometrillä taas Jussi Niska. Silti Niska voitti yhtenä talvena peräti kolmetoista rahapalkintoa.[1] Vuonna 1917 Niska voitti 60 kilometrin Suomen-mestaruuden.[2] Oltuaan SVUL:in riveissä hän kilpaili vuodet 1919-1923 TUL:in hiihtäjänä.[1] Hän voitti vuonna 1920 TUL:n mestaruuden 10 kilometrin hiihdossa.[3] Niska päätti kilpauransa ikämieskisassa, jossa hän voitti hopealle jääneen kanssakilpailijan peräti 12 minuutilla.[1]

Kilpahiihtäjän uran ohella Niska oli tunnettu Salaisuus-nimisen hiihtovoiteen ja suksien valmistaja. Voidetta myytiin myös Ruotsiinkin ja Virolahden Klamilan suksitehdas tuotti enimmillään yli 2 000 paria suksia vuodessa. [1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niskan puoliso oli Amanda Kormu (1892–1966). Perheeseen syntyi neljä tyttöä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Heikki Kelmola: Niska, Eetu (1887–1953). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Sivut 102-103.
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 153. Otava, 1970.
  3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 157. Otava, 1970.