Eero Aven

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eero Aven vuonna 2014.

Eero Henrik Iivari Aven (20. elokuuta 1941 Pielisjärvi7. huhtikuuta 2020 Heinola[1]) oli suomalainen iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Avenin ensilevytykset syntyivät 1960-luvun lopulla ja hän teki musiikkia niin säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana kuin esiintyvänä taiteilijanakin.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avenin ensimmäisen singlen julkaisi Sonet vuonna 1969. Seuraavat kaksi singleä tulivat vuosina 1971–1972 Fonovoxin kautta ja tätä seuraavat neljä singleä Love Recordsin kautta. Tämän jälkeen hän siirtyi M&T Productionin artistiksi. Siellä syntyivät myös hänen ensimmäiset pitkäsoittolevynsä. Albumista Elämäntoveri Aven sai uransa ainoan kultalevyn.

Eero Aven asui Heinolassa. Hän myös vaikutti pitkään Heinolan kunnallispolitiikassa.[2] Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1993–2015. Hän edusti valtuustokautensa aikana kaikkiaan neljää puoluetta, SMP:tä, keskustaa, SDP:tä ja perussuomalaisia.[3]

Avenilla on neljä lasta.[4]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Aina aina” / ”Tuo suru jonka sain” (1969)
  • ”En sisään jää” / ”Katua kuljen” (1971)
  • ”Chilly-chilly boo-boo” / ”Vanhan polun varrella” (1972)
  • ”Polttava rakkaus” / ”Rakkaus on surullinen juttu” (1973)
  • ”Sua kaipaan mua kaipaamaan” / ”Se jokin sinulla on” (1974)
  • ”Sinä, sinä, sinä” / ”Olen rakastunut” (1975)
  • ”Sirpaleet” / ”Matalan torpan balladi” (1976)
  • ”Elämäntoveri” / ”Älä jätä minua yksin” (1979)
  • ”Ruusuni mun” / ”Lentojätkä” (1980)
  • ”Kauniit muistot” / ”Sinä tyttöni pieni kultakutri” (1981)
  • ”Kullanmuruseni” / ”Siirtolaisen tie” (1982)
  • ”Tuhlarin tunteet” / ”Lemmenlaulu” (1983)
  • ”Rakkaussuhde” / ”Hopeahapset” (1984)
  • ”Ruusujen tanssiessa” / ”Sokeripalanen” (1984)
  • ”Kuihtuneet ruusut” / ”Itkevä laulu” (1985)
  • ”Surusilmät” / ”Tunturikukkia” (1985)
  • ”Menneisyys” / ”Pieni nukke” (1986)
  • ”Ruusuiset terveiset” / ”Piitterin humppa” (1986)
  • ”Jäin hurmioon” / ”Ystävän jos menetän” (1987)
  • ”Kylmän kukkia” / ”Laulava sydän” (1987)
  • ”Miksi” / ”Jäin hurmioon” (1987)
  • ”Valkea ruusu” (1988)
  • ”Jurmalan taikaa” / ”Syksyn viimat” (1988)
  • ”Laulakaamme haaveet takaisin” / ”Muistojen hurmaa” (1989)
  • ”Kulkurin tanssit” / ”Rakkaussuru” (1990)
  • ”Mandoliini krapula” / ”Tunteiden värinää” (1994)
  • ”Ystävän kyyneleet” / ”Kaunista unelmaa” (1997)
  • ”Uutta potkua elämään” / ”Rakkausballadi” (2000)
  • ”Kesämökkitwist” / ”Vain kaksi kalaa” (2002)
  • ”Molli-Jorin naiset” (2002)
  • ”Marina” / ”Sinua ikävöin” (2003)
  • ”Salarakas” (2005)
  • ”Miljoona ruusua” / ”Polttava rakkaus” / ”Enkeleitä toisillemme” (2006)
  • ”Sydämen asialla” (2007)
  • ”Kaipuun kukka” (2013)
  • ”Kit­ti­län Mark­ki­nat Ril­lu­ma­rei” (20??)[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vatka, Miia: Hymy: Laulaja Eero Aven on kuollut iltalehti.fi. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  2. Niemi, Ari: Aven jätti perussuomalaiset ja politiikan Itä-Häme. 17.2.2015. Viitattu 13.1.2021.
  3. https://www.itahame.fi/paikalliset/798686
  4. Hymy: Laulaja Eero Aven on kuollut Ilta Sanomat. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  5. Kittilälehti: Ei markkinatansseja ilman Eero Avenia Kittilälehti.  ?. Viitattu 4.5.2022. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]