Draga Mašin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Draga Mašin.

Draga Mašin (serb. Драга Машин, o.s. Lunjevica (Луњевица); 186711. kesäkuuta 1903 Belgrad) oli Serbian kuningas Aleksanteri I:n puoliso. Hänet surmattiin yhdessä miehensä kanssa vuoden 1903 palatsivallankaappauksen yhteydessä.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dragan suku Lunjevicat tunnettiin Serbian itsenäisyyskamppailun ja Obrenovićin dynastian tukijoina. Hänen isoisänsä Nikola Lunjevica oli tunnettu patriootti ja hänen isänsä oli valtion virkamies. Isän kuoltua perhe ajautui köyhyyteen, joten Draga nai vuonna 1884 insinöörin ja virkamiehen Svetozar Mašinin, joka kuitenkin kuoli jo seuraavana vuonna. Draga Mašin pääsi vuonna 1889 Serbian kuningatar Natalian hovineidoksi ja tutustui tämän alaikäiseen poikaan Aleksanteriin, josta tuli samana vuonna kuningas, kun hänen isänsä Milan I joutui luopumaan kruunusta. Kuningas Aleksanteri aloitti myöhemmin itseään lähes kymmenen vuotta vanhemman Draga Mašinin kanssa runsaasti paheksuntaa herättäneen suhteen ja päätti lopulta naida tämän. Dragan säätyasemaa ei pidetty kuninkaan puolisolle sopivana ja asiaa pahensi se, että Aleksanteria pidettiin heikkotahtoisena ja perheenjäsentensä ohjailemana hallitsijana. Kuninkaan vastustajat levittivät myös huhuja, joiden mukaan Draga Mašin olisi leskeydyttyään elättänyt itseään rikkaiden miesten kurtisaanina. Piittaamatta sen enempää vanhempiensa kuin serbialaisten yleisen mielipiteen voimakkaasta vastustuksesta Aleksanteri I solmi heinäkuussa 1900 avioliiton Draga Mašinin kanssa. Aleksanterin hallinto muuttui tämän jälkeen entistä itsevaltaisemmaksi ja vihatummaksi, sillä hän alkoi erottaa hovista, hallituksesta ja armeijasta puolisoaan ja avioliittoaan arvostelleita henkilöitä.[1]

Italialainen sanomalehtipiirros kuningatar Dragan ruumiin silpomisesta.

Draga ja Aleksanteri eivät saaneet lapsia, mutta kuningatar Draga väitti useasti tulleensa raskaaksi, mikä lisäsi kuningasparin epäsuosiota. Pian alkoi myös levitä huhuja, että Aleksanteri olisi suunnitellut nimeävänsä Dragan epävakaista elämää viettäneen veljen Nikodije Lunjevican kruununperijäkseen. Kaikki tämä myötävaikutti siihen, että joukko Serbian armeijan nuoria upseereita alkoi vuodesta 1901 suunnitella kuninkaan salamurhaa. Yksi murhasalaliiton johtajista oli kuningatar Dragan entinen lanko, eversti Aleksandar Mašin, joka kuului kilpailevan Karađorđevićin dynastian kannattajiin. Salaliittolaiset tunkeutuivat 10.–11. kesäkuuta 1903 välisenä yönä kuninkaalliseen palatsiin ja ampuivat sekä kuningas Aleksanterin että kuningatar Dragan, jotka löydettiin piiloutuneina vaatekomerosta. Heidän silvotut ruumiinsa heitettiin ikkunasta palatsin puutarhaan. Valta siirtyi tämän jälkeen Karađorđevićin suvulle.[1]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c John Haag: Draga (1867–1903) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 16.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]