Karađorđević
Karađorđević on serbialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Serbian ruhtinas- ja kuningaskuntaa sekä sittemmin Jugoslaviaa vuosina 1842–1858 ja 1903–1945.[1]
Suku polveutuu kapinajohtaja Karađorđesta. Ensimmäinen sukuun kuulunut hallitsija oli hänen poikansa Aleksanteri Karađorđević, joka toimi Serbian ruhtinaana vuosina 1842–1858. Hänen jälkeensä valta siirtyi lähes puoleksi vuosisadaksi takaisin kilpailevalle Obrenovićin suvulle.[1]
Karađorđevićit palasivat valtaan kuninkaina vuonna 1903, minkä jälkeen hallitsijoina toimivat Pietari I (1903–1921), Aleksanteri I (1921–1934) ja Pietari II (1934–1945). Serbian kuningaskunnan seuraajaksi syntyi 1918 Serbien, Kroaattien ja Sloveenien kuningaskunta, jonka nimi muutettiin vuonna 1929 Jugoslaviaksi. Monarkia lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.[1] Suku oli vuodesta 1941 alkaen pitkään maanpaossa.
Pietari II:n poika, kruununprinssi Aleksandar Karađorđević palasi Serbiaan vuonna 2001 ja sai takaisin suuren osan suvun entisestä maa- ja muusta omaisuudesta.[1] Hän asuu nykyään entisessä kuninkaallisessa palatsissa Belgradissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Karadjordjević dynasty (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 19.4.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karađorđević Wikimedia Commonsissa
- Kahden kuningassuvun taistelu vallasta, Hakkapeliitta, 13.11.1934, nro 46, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot