Donets–Donbass-kanava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Donets–Donbass-kanava
Voimalapato,
kanavan alku

Loppupiste:
Ylä-Kalmiuksen
tekojärvi
Donets–Donbass-kanavan reittiä Donetskin alueen kartalla.

Donets–Donbass-kanava (ukr. Канал Сіверський Донець – Донбас, Kanal Siverskyi Donets – Donbas; ven. Канал Северский Донец – Донбасс, Kanal Severski Donets – Donbass), lyhennys: Kanal SDD (ukr. Канал СДД) on vuosina 1954–1958 rakennettu keinotekoinen kanava Ukrainan itäosassa.[1][2][3][4] Donin sivuhaarasta Donetsista alkunsa saava, 131,6 kilometriä pitkä, osin avokanavana ja osin putkistojen välityksellä toteutettu veden siirtoreitti on rakennettu palvelemaan erityisesti Donetskin alueen teollisuuden ja taajamien veden tarpeita.[1]

Kanava otettiin käyttöön vuonna 1958. Kanavaa uusittiin ja laajennettiin vuonna 1979. Vedenpinnan kausivaihteluja tasoitetaan kanavan varrelle rakennetuilla tekojärvillä. Kanavan varrella on maaston korkeuserojen vuoksi ja virtauksen edistämiseksi pumppausasemia.[1] Kanavan ylläpitämisestä on vastannut vesiyhtiö Voda Donbasu (ukr. КП Компанія «Вода Донбасу», KP Kompanija "Voda Donbasu")[5].

Kanavan syvyys on 3,5–4,8 metriä ja pohjaosan leveys 1,5–3,0 m, virtauskapasiteetti on 25 m3/s. Matkallaan Donetsista Donetskiin kanavan pintataso nousee 248 metriä korkeammalle.[1]

Oheisessa kartassa on kuvattu kanal SDD:n reittiä. Kanava saa alkunsa Donetsiin rakennetun voimalapadon vierestä (valokuva; alkupiste 48.9144°N, 37.7509°E) Rajhorodokin kaupunkityyppisen taajaman koillispuolelta.[1][2][3] Kanava jatkaa kohti Tšasiv Jaria[6] ja sieltä Horlivkaan, jossa se kulkee pitkähkön matkan maahan kaivettuna putkiosuutena. Sieltä se jatkaa Makijivkan pohjoispuolitse ja Jasynuvatan itäpuolitse Ylä-Kalmiuksen tekojärvelle. Tekojärvi toimii eräänä Donetskin suurkaupunkialueen raakavesilähteenä. Sieltä on yhteys Asovanmereen laskevaan Kalmiusjokeen.[3][4]

  1. a b c d e Donets-Donbas Canal Internet Encylopedia of Ukraina, encyclopediaofukraine.com. 1984 (alkuperäinen julkaisuvuosi). Viitattu 19.7.2022. (englanniksi)
  2. a b Северский Донец (Северский Донец) Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969-1978. Moskova: Sovetskaja Entsiklopedija. Viitattu 19.7.2022. (venäjäksi)
  3. a b c Je. L. Makarevitš (toimittaja): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 160. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  4. a b Kalmius (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja 2. teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 19.7.2022. (venäjäksi)
  5. КП «Компанія «Вода Донбасу» контролює якість питної води dn.gov.ua. 15.1.2021. Viitattu 19.7.2022. (ukrainaksi)
  6. У каналі Сіверський Донець-Донбас виявлено тіло потонулої жінки (Hukkuneen naisen ruumis löytyi Donets-Donbass-kanavasta) Slanjanskije vedomosti, slavinfo.dn.ua. 10.6.2021. Viitattu 19.7.2022. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: uk:Канал Сіверський Донець — Донбас