Diatessaron

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Diatessaron
ܐܘܢܓܠܝܘܢ ܕܡܚܠܛܐ‎
Τὸ διὰ τεσσάρων
Diatessaronin arabiankielinen käännös.
Diatessaronin arabiankielinen käännös.
Alkuperäisteos
Kirjailija Tatianos
Kieli syyria
Genre evankeliumiharmonia
Julkaistu n. 160–175 jaa.
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Diatessaron (syyriaksi ܐܘܢܓܠܝܘܢ ܕܡܚܠܛܐ‎, Ewangeliyôn damhalltê, m.kreik. Τὸ διὰ τεσσάρων, To dia tessarōn, ‘Neljän mukaan’) on Uuden testamentin neljästä evankeliumista yhdistetty teos eli evankeliumiharmonia, jonka laati varhaiskristillinen teologi Tatianos noin vuonna 160–175. Se oli käytössä erityisesti Syyriassa ja syyriankielisenä versiona.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tatianos eli ja kirjoitti 100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Hän laati evankeliumiharmoniansa, koska evankeliumien toisistaan jossakin määrin poikkeavista kertomuksista haluttiin koostaa yksi versio. Tähän on arveltu olleen pääasiassa kaksi syytä: toisaalta harmonisoitu versio oli helpommin luettavissa ja hahmotettavissa, ja toisaalta se oli helpompi kristinuskon julkikuvan kannalta, sillä kristinuskon kriitikot nostivat usein esiin evankeliumien erot. Tatianoksen Diatessaron oli vain yksi lukuisista 100–300-lukujen aikana kirjoitetuista evankeliumiharmonioista, joista kaikista saatettiin käyttää samaa nimeä.[2] Ei tiedetä, kirjoittiko Tatianos teoksensa alun perin kreikaksi vai syyriaksi.[1]

Diatessaronia käytettiin Syyriassa käytännössä ainoana evankeliumitekstinä 400-luvulle saakka, kunnes sen korvasi neljän erillisen evankeliumin käyttö. Tässä muutoksessa oli keskeisessä roolissa Theodoretos Kyrrhoslainen, joka näki evankeliumien harmonisoinnin tarpeettomana ja jopa haitallisena. Tämä johtui siitä, että Diatessaronista oli jätetty pois muun muassa Jeesuksen sukuluettelot, mikä mahdollisti harhaoppisen, Jeesuksen ihmisyyttä vähättelevän tulkinnan. Diatessaron säilyi kuitenkin apuvälineenä yksityiskäytössä, ja sitä tiedetään käytetyn ainakin 900-luvulle saakka.[1][2]

Yhtään muinaista syyriankielistä käsikirjoitusta teoksesta ei tunneta, mutta lainauksia siitä löytyy vanhasta syyrialaisesta kirjallisuudesta. Teoksesta on säilynyt arabian- ja persiankielisiä versioita sekä keskiajalla tehtyjä eurooppalaisia käännöksiä. Kreikankielinen katkelma löydettiin Dura-Europoksesta vuonna 1933 (Duran pergamentti 24).[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diatessaron muodostaa muiden evankeliumiharmonioiden tapaan yhtenäisen kuvauksen kaikkien neljän evankeliumin kertomuksesta Jeesuksen elämästä. Teksti alkaa ja päättyy Johanneksen evankeliumin versiosta. Muutoin kerronnan runkona on käytetty Matteuksen evankeliumin järjestystä, johon on yhdistetty sekä Markuksen, Luukkaan että Johanneksen evankeliumien jakeita.[2]

Evankeliumeista jätettiin pois muun muassa kerrontaa hankaloittaneet sukuluettelot. Myös kertomusten rinnakkaiskohdat poistettiin, paitsi jos ne poikkesivat toisistaan tarpeeksi, jotta ne olivat hyödyllisiä toistettaviksi, tai jos ne esiintyivät selvästi eri kohdassa kertomusta. On arvioitu, että kaikista neljän evankeliumin jakeista yhteensä noin neljäsosa poistettiin harmonisointia varten.[2]

Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkki siitä, kuinka Jeesuksen ja Johannes Kastajan kohtaaminen on kuvattu Diatessaronissa yhdistelemällä jakeita Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista:[2][3]

Diatessaron 4 Matt. 3 Luuk. 3 Joh. 1
28–41 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Ja Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli – näin luultiin – Joosefin poika. Ja Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen ja sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: 'Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.' Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.” Ja Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Paljon kansaa oli kastettu. Kun myös Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkysen kaltaisena. Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Ja Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.' Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”[2][3]   13 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi.

14 Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!”
15 Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.
16 Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.
17 Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”[4]

  21 Paljon kansaa oli kastettu. Kun myös Jeesus oli kastettu, niin taivas aukeni hänen rukoillessaan

22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkysen kaltaisena. Ja taivaasta kuului ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.”
23 Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä. Hän oli – näin luultiin – Joosefin poika. [...][5]

  29 Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

30 Hän on se, josta sanoin: 'Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.'
31 Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”
32 Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen.
33 Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.'
34 Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”[6]

 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Diatessaron Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.4.2020.
  2. a b c d e f g Koltun-Fromm, Naomi: The Diatessaron and its Relevance to the Study of the Pentateuch The Torah. Viitattu 6.4.2020.
  3. a b Diatessaron 4 New Advent. Viitattu 6.4.2020.
  4. Matt. 3:13–17
  5. Luuk. 3:21–23
  6. Joh. 1:29–34

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Crawford, Matthew R. & Zola, Nicholas J. (toim.): The Gospel of Tatian: Exploring the Nature and Text of the Diatessaron. The Reception of Jesus in the First Three Centuries. Bloomsbury Publishing, 2019. ISBN 0567679896.
  • Kraeling, Carl H.: A Greek Fragment of Tatian's Diatessaron from Dura. Analecta Gorgiana 2. Gorgias Press, 2006. ISBN 1593333684.
  • McCarthy, Carmel: Saint Ephrem's Commentary on Tatian's Diatessaron: An English Translation of Chester Beatty Syriac MS 709 with Introduction and Notes. Oxford University Press, 1994. ISBN 978-0-19-922163-9.
  • Perrin, Nicholas: Thomas and Tatian: The Relationship Between the Gospel of Thomas and the Diatessaron. Academia Biblica 5. Brill, 2002. ISBN 9004127100.
  • Petersen, William L.: Tatian's Diatessaron. Its Creation, Dissemination, Significance, and History in Scholarship. Vigiliae Christianae, Supplements, Volume: 25. Brill, 1994. ISBN 978-90-04-09469-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]