Dekametyylisyklopentasiloksaani
| Dekametyylisyklopentasiloksaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2,2,4,4,6,6,8,8,10,10-dekametyyli-1,3,5,7,9,2,4,6,8,10-pentaoksapentasilekaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C[Si]1(O[Si](O[Si](O[Si](O[Si](O1)(C)C)(C)C)(C)C)(C)C)C[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C10H30Si5O5 |
| Moolimassa | 370,79 g/mol |
| Sulamispiste | –44 °C[2] |
| Kiehumispiste | 210 °C[2] |
| Tiheys | 0,9593 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Dekametyylisyklopentasiloksaani eli D5 (C10H30Si5O5) on rengasrakenteinen siloksaaneihin kuuluva orgaaninen piiyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa silikonipolymeerien valmistuksessa ja kosmetiikkavalmisteissa.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa dekametyylisyklopentasiloksaani on väritöntä veteen liukenematonta nestettä, joka on myös kemiallisesti inerttiä eli ei reagoi helposti.[3] Muiden molekyylimassaltaan pienien syklisten siloksaanien tavoin dekametyylisyklopentasiloksaani on helposti haihtuva yhdiste.[4]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dekametyylisyklopentasiloksaania valmistetaan muiden siloksaanien tavoin hydrolysoimalla dimetyylidikloorisilaania happamissa olosuhteissa vedellä. Happona käytetään tyypillisimmin vetykloridia. Reaktiossa muodostuu seos, joka sisältää suoraketjuisia siloksaanioligomeerejä ja syklisiä yhdisteitä kuten dekametyylisyklopentasiloksaania ja oktametyylisyklotetrasiloksaania.
Pidemmät reaktioajat suosivat rengasrakenteisten tuotteiden muodostumista. Suoraketjuisista siloksaanioligomeereistä voidaan valmistaa rengasrakenteisia yhdisteitä käsittelemällä niitä kaliumhydroksidilla. Reaktiossa muodostuva dekametyylisyklopentasiloksaani tislataan pois reaktorista, mikä ajaa reaktion tasapainoa tuotteiden puolelle.[2][5]
Dekametyylisyklopentasiloksaania käytetään suoraketjuisten molekyylimassoiltaan suurien silikonipolymeerien valmistukseen renkaanavautumis polymeroinnilla. Muita käyttökohteita ovat kosmetiikkatuotteet kuten shampoot ja ihovoiteet, voiteluaineena, pelkistimenä, kuivapesuaineissa ja eräissä puhdistus- ja kiillotusaineissa.[3][2][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Decamethylcyclopentasiloxane – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ a b c d e Matthew Butts, James Cella, Christina Darkangelo Wood, Gregory Gillette, Rachid Kerboua, John Leman, Larry Lewis, Slawomir Rubinsztajn, Florian Schattenmann, Judith Stein, Denyce Wicht, Suresh Rajaraman & Jeffrey Wengrovius :Silicones, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002. Viitattu 30.6.2014
- ↑ a b George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 178. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.6.2014). (englanniksi)
- ↑ Description of cyclic siloxanes European Silicones Centre. Arkistoitu 24.6.2013. Viitattu 30.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Hans-Heinrich Moretto, Manfred Schultze & Gebhard Wagner: Silicones, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 30.6.2014
- ↑ Uses European Silicones Centre. Arkistoitu 21.1.2014. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
- ↑ John Emsley: Nature's building blocks: an A-Z guide to the elements, s. 487. Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-960563-7. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)