Dasatinibi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dasatinibi
Dasatinibi
Dasatinibi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-(2-kloori-6-metyylifenyyli)-2-[[6-[4-(2-hydroksietyyli)piperatsin-1-yyli]-2-metyylipyrimidin-4-yyli]amino]-1,3-tiatsoli-5-karboksamidi
Tunnisteet
CAS-numero 302962-49-8
ATC-koodi L01XE06
PubChem 3062316
DrugBank DB01254
Kemialliset tiedot
Kaava C22H26N7ClO2S 
Moolimassa 488,018
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 280–286 °C (536–547 °F) [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen > 90%[2]
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 3-5 h[2]
Ekskreetio Ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D(US)

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen

Dasatinibi (C22H26SN7ClO2) on heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdiste on tyrosiinikinaasientsyymin inhibiittori ja sitä käytetään lääketeiteessä eräiden leukemiatyyppien hoitamiseen. Dasatinibi on Bristol-Myers Squibbin kehittämä.

Vaikutusmekanismi ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malli dasatinibista sitoutuneena tyrosiinikinaasin sitoutumiskohtaan

Dasatinibin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se sitoutuu syöpäsolujen tyrosiinikinaasientsyymiin ja toimii sen inhibiittorina. Tämän seurauksena syöpäsolujen kasvu estyy. Dasatinibi metaboloituu maksassa aktiiviseksi metaboliitiksi. Yhdiste sitoutuu tyrosiinikinaasin aktiiviseen konformaatioon. Dasatinibia voidaan käyttää kroonisen myelooisen leukemian ja akuutin lymfoblastisen leukemian hoidossa, erityisesti mikäli sairaus on ossoittautunut imatinibihoidolle resistentiksi. Aineen käyttöä myös muiden syöpien hoitoon tutkitaan. Dasatinibin annostus on 100–140 mg kerran päivässä ja lääke imeytyy parhaiten happamista olosuhteista. Yhdysvalloissa lääke hyväksyttiin markkinoille vuonna 2005.[2][3][4]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dasatinibin mahdollisia haittavaikutuksia ovat huonovointisuus ja oksentelu, pääkivut, lihaskivut, turvotus, ripuli, ihottuma ja lisääntynyt verenvuoto. Nesteen kerääntyminen keuhkoihin voi aiheuttaa ödeeman lisäksi lääkkeen on havaittu aiheuttavan keuhkovaltimoiden verenpainetautia.[2][5]

Synteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dasatinibin synteesin esnimmäisessä vaiheessa kloorilimahapon laktoni hydrolysoidaan emäksisissä olosuhteissa ja reagoi tionyylikloridin kanssa 2,3-diklooriakryloyylikloridiksi. Tämä välituote reagoi emäksisissä olosuhteissa 2-kloori-6-metyylianiliinin ja metanolin kanssa. Näin muodostuva asetaalisuojattu johdannainen reagoi happamissa olosuhteissa tiourean kanssa, jolloin tuotteeseen muodostuu tiatsolirengas. Tämä välituote reagoi 2-metyyli-4,6-diklooripyrimidiinin ja 1-(2-hydroksietyyli)piperatsiinin subtituutiotuotteen kanssa dasatinibiksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dasatinib DrugBank. Viitattu 10.10.2016. (englanniksi)
  2. a b c d Georg F. Weber: Molecular Therapies of Cancer, s. 177-178. Springer, 2015. ISBN 978-3-319-13277-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2016). (englanniksi)
  3. a b Axel Kleemann: Protein Kinase Inhibitors, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 9.3.2015
  4. Kapil Mehta,Zahid H. Siddik: Drug Resistance in Cancer Cells, s. 80. Springer, 2009. ISBN 978-0-387-89444-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2016). (englanniksi)
  5. Kari Remes: Hematologia. Duodecim, 2012, 128. vsk, nro 2, s. 131. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.10.2016.