Dangun

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dangun
Kuningas Dangunin muotokuva.
Kuningas Dangunin muotokuva.
Gojoseonin kuningas
2333 eaa.1122 eaa.
Seuraaja Kija

Dangun Wanggeom tai Tan’gun (hangul: 단군왕검, hanja: 檀君王儉) on korealaisessa mytologiassa esiintyvä korealaisten ensimmäinen kuningas. Tarun mukaan Dangun on luoja Hwaninin pojanpoika ja Hwanungin poika, josta tuli kuningas vuonna 2333 eaa.

Myytti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baekduvuoren huipun kraateri.

Dangunista kertovat eri tarinat pikkeavat toisistaan jossain määrin.[1] Näistä yhden mukaan Hwanung lähti taivaasta hallitakseen maata nykyiseltä Baekduvuorelta käsin. 3 000:n seuraajansa kanssa Hwanung perusti pyhän kaupungin vuoren laelle santelipuun alapuolelle.[2] Tällöin tiikeri ja karhu toivoivat muuttuvansa ihmisiksi. Hwanung määräsi molemmat viettämään 100 päivää luolassa syöden ainoastaan marunoja ja valkosipulia. Tiikeri kyllästyi kesken ja lähti luolasta, mutta karhu jäi ja muuttui kolmen viikon kuluttua kauniiksi naiseksi.[1] Naiseksi muuttunut karhu ei löytänyt itselleen miestä ja niimpä se rukoili santelipuun alla. Hwanung kuuli rukoukset ja otti karhun vaimokseen. Karhu tuli raskaaksi ja pari sai lapsen, joka sai nimekseen Dangun Wanggeom. Dangun perusti puolestaan Gojoseonin kuningaskunnan vuonna 2333 eaa. Dangunin sanotaan hallinneen vuoteen 1122 eaa. saakka. Yhden tarinan mukaan Kiinasta saapui tunnettu tietäjä Kija (kiin. Jizi), joka pakeni Koreaan oman maansa levottomuuksia. Dangunin sanotaan luopuneen kruunusta Kijan hyväksi muuttuen itse vuorenjumalaksi.[2]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan tärkä piirre on korelaisten yhdistäminen taivaalliseen alkuperään. Taruissa Dangun yhdistetään myös maatalouteen, minkä takia hänen tarinansa on arveltu perustuneen johonkin historialliseen henkilöön jossakin Keltaisenjoen varhaisissa kaupunkivaltioissa.[1] Varhaiset tunguusi ja korealaisheimot käyttivät toteemieläimiä, kuten tarinassa esiintyvät karhu ja tiikeri. Arkeologisia todisteita Gojoseonin perustamisesta vuonna 2333 eaa. ei ole, mutta Etelä-Mantšuriaan ilmestyi 1400-luvulla eaa. pronssikautinen kulttuuri, jonka myötä muodostui todennäköisesti pienikokoisia kaupunkivaltioita, kuten Gojoseon.[2]

Dangunilla on alttari Ganghwan saarella, jota joskus väitetään Dangunin itsensä rakentamaksi. Tangunin syntymäpäivä vuoden kymmenennen kuukauden kolmantena päivänä on vapaapäivä korealaisissa kouluissa.[1]

Lokakuussa 1993 Pohjois-Korean tiedeakatemia tiedotti löytäneensä Dangunin ja tämän vaimon haudan Kangdongista lähellä Pjongjangia. Seuraavan vuoden lokakuussa paikalle valmistui "jälleenrakennettu" Dangunin mausoleumi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tangun Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  2. a b c Kim Jinwung: A history of Korea : from Land of the Morning Calm to states in conflict, s. 27-29. Indiana University Press, 2012. ISBN 978-0-253-00024-8. (englanniksi)
  3. Ilpyong J. Kim: Historical Dictionary of North Korea, s. 125. Scarecrow Press, 2003. ISBN 0-8108-4331-5. (englanniksi)