Dagon

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Dagan)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jumalaa. H. P. Lovecraftin novellista ja Stuart Gordonin elokuvasta on erilliset artikkelit.
Dagon

Dagon tai Dagan oli merkittävä länsiseemiläinen viljan ja hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin laajalti koko muinaisessa Lähi-idässä. Dagan merkitsi heprean ja ugaritin kielissä "vilja", ja Dagania pidettiin auran keksijänä. Dagan tunnettiin erityisesti Raamatun mainitsemien filistealaisten jumalana. Hänelle omistettuja pyhäkköjä oli muun muassa Bet-dagonissa Asherissa, Gazassa ja Asdodissa. Dagonin palvonnasta on todisteita jo noin vuodelta 2500 eaa. Muinaisen Ugaritin Ras Shamrasta löydettyjen tekstien mukaan hän oli sateen ja hedelmällisyyden jumala Baalin isä.[1][2]

Dagania tai Dagonia palvoivat myös kanaanilaiset. Dagania palvottiin lisäksi Mesopotamiassa. Useat Akkadin ja Babylonian kuninkaat kuten Hammurabi ja Assurnasirpal II julistivat olevansa Dagonin poikia. Vanhassa testamentissa Dagon on filistealaisten pääjumala (Tuomarien kirja 16:23). Simson tuhoaa Daganin temppelin Gazassa kaatamalla sen kaksi pylvästä. Dagan on saattanut olla lisäksi meren jumala, ja hänet esitettiin kalanpyrstöisenä.[2] Hänen nimensä merkitsee ”tähkä” mutta israelilaiset sekoittivat sen heprean kielen sanaan dag (kala) – tästä johtuvat kuvat kalanpyrstöisestä jumalasta[3]. On kuitenkin epäselvää, ovatko Dagan ja Dagon sama jumala[2].

Dagonilla oli Ugaritissa suuri temppeli 1300 eaa., ja hänen nimensä oli jumalten listalla kolmantena. Hammurabin lain esipuheessa kuningas Hammurabi kutsuu itseään ”Eufratin varren astutuksen pellonraivaajaksi Dagonin, tämän luojansa avulla”.

Kanaanilaiset toivat Daganin kultiin Mesopotamiaan, jossa hänen puolisonsa oli Šalas. Joidenkin tekstien perusteella on päätelty, että Dagon rinnastettiin myös Enliliin. Dagonilla oli erityinen asema amorilaisten uskonnossa Marissa.[3] Raamatussa Dagon mainitaan useita kertoja filistealaisten yhteydessä. Ensimmäinen Samuelin kirja kertoo, miten juutalaisten liitonarkki varastetaan ja viedään Dagonin temppeliin Asdodiin. Seuraavana aamuna Dagonin patsas oli kasvoillaan arkin edessä. Patsas nostetaan pystyyn, ja taas sitä seuraavana aamuna se löytyy taas kaatuneena arkin edestä mutta pää ja kädet katkenneina.

H. P. Lovecraftin kertomuksissa Dagon esiintyy Syväläisten valtiaana ja pahana olentona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cotterell, Arthur & Storm, Rachel: Ultimate encyclopedia of mythology. London. Anness Publishing, 2017. ISBN 9781780191881.
  • Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Dagan Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.9.2021. (englanniksi)
  2. a b c Cotterell & Storm 2017, s. 274
  3. a b Lurker 1987, s. 46

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]