Assurnasirpal II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Assurnasirpal II (myös Aššur-nāṣir-apli) oli muinaisen Assyrian valtakunnan kuningas vuosina 884–859 eaa. Hän laajensi Assyriaa kovin ottein. Hän seurasi isäänsä Tukulti Ninurta II:ta, vuonna 884 eaa. ja valtasi Mesopotamian ja nykyisen Libanonin aluetta.[1]

Sotaretket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän soti Zagrosvuorilla ja eteläisessä Armeniassa ja lännessä jatkuvasti kapinoivissa aramealaisvaltioissa.

Assurnasirpal II:n aikana Assyrian armeija oli julmempi kuin koskaan: vihollismaiden väestöä surmattiin joukoittain, ja myös naiset ja lapset surmattiin. Taloihin ja temppeleihin vangittuja ihmisiä poltettiin. Vallattujen alueiden väestöä karkotettiin. Maahan luotiin keskitetty byrokratia, ja armeija uudistettiin. Siihen liitettiin ensi kertaa ratsuväkiosastoja sitten Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin kokeilun jälkeen.[2] Habur-joen seuduilla Bit Halubessa tapahtunut kapina kukistettiin tuhoamalla kaupunki, vaikka kaupunkilaiset luovuttivatkin kapinalliset. Kapinan johtajat nyljettiin, jotkut muurattiin torniin, jotkut seivästettiin tornin katolle. Upseereita silvottiin. Kapinan johtaja seivästettiin, ja hänen nahkansa levitettiin muurille. Tämä pelotti muutaman Syyrian kaupunkivaltion maksamaan Assyrialle veroja ja Karkemišin jopa antamaan sotajoukkoja Välimeren sotaretkelle, joka levitti Assyrian mahdin Foinikiaan pitkästä aikaa. Muita sotaretkiä tehtiin länteen kaupunkivaltioiden rauhoittamiseksi julmin toimin.

Idässä Assyria teki monia sotaretkiä ja tunkeutui Vähä-Zabin lähteille asti.

Kalhun palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assurnasirpal II rakensi ja uudisti Kalakhin (Kalhun) assyrialaisen kaupungin käyttäen muun muassa sotavankeja. Kalakhin (Kalhun) palatsi valmistui 879 eaa. ja silloin pidettiin juhla, johon kutsuttiin suuri määrä maan eliittiä ja tavallista kansaakin, ja ulkomaalaisiakin.

Häntä seurasi kuninkaana Salmanassar III.

Austen Henry Layard teki kaivauksia ja löysi Assurnasirpal II:n kirjaston ja Kalhun palatsin 1840-luvulla. Kalhun palatsi on nyky-Irakin huomattavimpia nähtävyyksiä. Kalhun palatsin esineistöä on näytteillä British Museumissa Lontoossa. Muutamia muita pintamaalauksia (reliefejä) on näytteillä Münchenissä, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roux Georges: Ancient Iraq, s. 288. Penguin Books, 1992. ISBN 0-14-012523-X33.
  2. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1. (Kirjayhtymä 1971.) S. 456-.