Dávid Baróti Szabó
| Dávid Baróti Szabó | |
|---|---|
 Dávid Baróti Szabó |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1739 |
| Kuollut | 1819 (79–80 vuotta) |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Dávid Baróti Szabó (1739−1819) oli unkarilainen kirjailija, joka edusti aikansa klassillista suuntausta.[1]
Baróti Szabó sovitti sekä käännöksissään että alkuperäisissä runoissaan klassisia runomuotoja unkarinkieliseen runouteen. Se riita prosodiasta ja runollisesta kielestä, johon Baróti Szabó joutui kahden muun saman suunnan edustajan, József Rájnisin ja Miklós Révain kanssa, kiinnitti yleisön huomion kirjallisuuskysymyksiin ja näytti unkarin kielen lakien selvittämisen tarpeellisuuden.[1]
Baróti Szabón käännöksistä ovat merkittäviä John Miltonin Kadotettu paratiisi ja varsinkin Vergiliuksen Eneidin arvokas unkarinnos (kaksi osaa, Wien 1810 ja Budapest 1813). Hän oli rohkea kielenuudistaja, vertailukohtana Dávid Barczafalvi Szabó, ja esitti muutenkin näkemyksiään unkarin kielestä julkaistessaan heksametrirunon muodossa harvinaisten unkarin sanojen luettelon (Kisded szótár, 1784) sekä oikeinkirjoitusopin ja runo-opin kieliopillisine havaintoineen (Orthographia és grammatikabeli észrevételek, 1800).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Baróti Szabó, Dávid, Tietosanakirja osa 1, palsta 869, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dávid Baróti Szabó Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
