Creuse (joki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Creuse
Creuse ja sen ylittävä silta, Pont Noir, Gargilesse-Dampierressa
Creuse ja sen ylittävä silta, Pont Noir, Gargilesse-Dampierressa
Alkulähde Plateau de Millevaches,
Le Mas-d'Artige
45°43′43″N, 2°10′47″E
Laskupaikka Port-de-Piles
Ports
45°00′23″N, 0°34′03″E
Maat Ranska
Pituus 263,38[1] km
Alkulähteen korkeus 811 m
Virtaama 85 m³/s
Valuma-alue 10279 km²
Creuse kartalla
Creuse kartalla

Creuse on joki Ranskassa Centre-Val de Loiren ja Nouvelle-Aquitainen alueilla, Creusen, Indren, Indre-et-Loiren ja Viennen departementeissa.[1]

Creuse laskee Vienneen, joka on Loiren sivujoki. Creusen departementti on saanut nimensä Creuse-joen mukaan.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creuse on 263,38 kilometrin pituinen.[1] Se alkaa Creusen departementista 811 metrin korkeudelta merenpinnasta lähellä Chirat-nimistä paikkaa Plateau de Millevachesissa Mas-d'Artigen kunnassa.[2]

Joki laskee Vienneen 45 metrin korkeudella merenpinnasta lähellä Bec des Deux Eaux -nimistä paikkaa Porte-de-Pilesin ja Portsin kuntien rajalla, joka on samalla Viennen ja Indre-et-Loiren departementtien raja.[3]

  • Creusen lähde vuonna 2012.
    Creusen lähde vuonna 2012.

Jokivarren departementit ja kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creuse kulkee Creusen, Indren, Indre-et-Loiren ja Viennen departementeissa seuraavien kuntien kautta[1]: (lueteltu kunkin departementin osalta aakkosjärjestyksessä)

Creusen departementissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indren departementissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indre-et-Loiren departementissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viennen departementissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan kansallisessa vesistöjen tietojärjestelmässä (BD Carthage) jokien valuma-alueet on jaettu neljän tasoisiin pienempii osiin: hydrografisiin seutuihin (ransk. régions hydrographiques), sektoreihin (ransk. secteurs), alasektoreihin (ransk. sous-secteurs) ja hydrografisiin vyöhykkeisiin (ransk. zones hydrographiques).[4]

Creuse kulkee seuraavien 30 hydrografisen vyöhykkeen kautta:[1]

  • Creuse lähteestään Gionneen saakka
  • Creuse välillä Gionne – Rozeille
  • Rozeille välillä Cotesin puro – Creuse
  • Creuse välillä Rozeille – Tranloup'n puro
  • Creuse välillä Tranloup'n puro – Chezalet'n puro
  • Creuse välilä Chezalet'n puro – Mazeaux'n puro
  • Creuse välillä Mazeaux'n puro – Pont de Chatren puro
  • Creuse välillä Pont de Chatren puro – Petite Creuse
  • Petite Creuse välillä Moulin de Gautroun puro – Creuse
  • Creuse välillä Petite Creuse – Sédelle
  • Sédelle välillä Brezantine – Creuse
  • Creuse välillä Sédelle – Gargilessen puro
  • Creuse välillä Gargilessen puro – Bouzanne
  • Bouzanne välillä Creusanîais – Creuse
  • Creuse välillä Bouzanne – Drouille
  • Creuse välillä Drouille – Brion
  • Creuse välillä Brion – Saint Victorin puro
  • Creuse välillä Saint Victorin puro – Suin
  • Suin välilä Mer Rougen lampi – Creuse
  • Creuse välillä Suin – Gartempe
  • Gartempe välillä Ris – Creuse
  • Creuse välillä Gartempe – Luire
  • Luire sivujokineen ;
  • Creuse välillä Luire – Claise
  • Claise välillä Aigronne – Creuse
  • Creuse välillä Claise – Esves
  • Esves välillä Ligoire – Creuse
  • Creuse välillä Esves – Vienne
  • Vienne välillä Trois Moulinsin puro – Creuse
  • Vienne välillä Creuse – Bousouse.
  • Tärkeimpien jokien valuma-alueet Creusen departementissa.
    Tärkeimpien jokien valuma-alueet Creusen departementissa.
  • Tärkeimpien jokien valuma-alueet Indren departementissa.
    Tärkeimpien jokien valuma-alueet Indren departementissa.
  • Tärkeimpien jokien valuma-alueet Indre-et-Loiren departementissa.
    Tärkeimpien jokien valuma-alueet Indre-et-Loiren departementissa.
  • Tärkeimpien jokien valuma-alueet Viennen departementissa.
    Tärkeimpien jokien valuma-alueet Viennen departementissa.

Viranomaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa vesihallinto on kansallisen lainsäädännön ja EU:n direktiivien mukaisesti järjestetty hydrografisten altaiden mukaan, joita manner-Ranskassa on seitsemän. Creuse sijaitsee Loire-Bretagnen alueella, jossa vesihallinnosta vastaa Agence de l'eau Loire-Bretagne[5]

Brennen, Creusen, Anglinin ja Claisen vesivaroja hallinnoi Syndicat mixte d’aménagement de la Brenne, de la Creuse, de l’Anglin et de la Claise (CMABCAC).[6]

Sivujoet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creusella on seuraavat 183 sivujokea:[7]

Vasemmanpuoleiset sivujoet
Nimi km Nimi km Nimi km Nimi km Nimi km
Gartempe 205 Lardillier 9 Gorce 4 Ruisseau des Ganiches 2 L4735100 1
Sédelle 38 Chers 8 Ruisseau du Mas du Theil 4 Ruisseau de la Font Chapereau 2 L4205300 1
Gargilesse 22 Grandes Courances 8 Ruisseau de Chantemilan 4 Ruisseau de Ribois 2 L4004000 1
Brion 17 Le Besse 7 La Rongère 4 Ruisseau du Moulin de l'Étang 2 L4734800 1
Gioune 17 élinas 7 Ruisseau du Riveau 4 Ruisseau d'Antariaux 2 L4105750 1
Beauze 17 Chambéraud 7 L6024600 4 Ruisseau des Prés de la Croix Blanche 2 L6334300 1
Luire 16 La Ribière 7 Ruisseau des Genêts 4 Ruisseau de la Roche du Ris 2 L4004300 1
Gourbillon 15 Chassidouze 7 L4014300 3 L6004200 2 L4765000 1
Naute 14 Ris 7 L4114100 3 L4115800 2 L4005500 1
Cherpont 12 Chantadoux 6 Ruisseau de Grouille 3 L6305400 2 L4704700 1
Saint-Hilaire-la-Plaine 11 Gué de la Reine 6 L6305000 3 L6304050 2 L4765100 1
Siauve 10 Ruisseau de la Combette 6 L6004000 3 Ruisseau de Valette 2 Rueil de la Grange Neuve 1
Épy 10 Ruisseau de Champotier 6 L4205740 3 L6005000 2 L4016900 1
Isles 10 L4734200 5 L4764200 3 Courance des Philippe 2 L4017000 1
Chézalet 10 Chirouze 5 Abat 3 L4216450 2 L4534400 1
Clavière 10 Petites Courances 5 L4004100 3 L4734350 2
Tranloup 9 Riau de Socco 4 L4224050 3 L4545800 2
Fransèches 9 Fortune 4 L4114050 2 L6304100 2
Oikeanpuoleiset sivujoet
Nimi km Nimi km Nimi km Nimi km Nimi km
Petite Creuse 95 L4704800 7 L6005200 4 Ruisseau de Bourlat 3 L4534150 2
Claise 87 L4104200 7 L4734020 4 L6025000 3 L6004600 1
Bouzanne 84 Ruisseau la Drouille 7 Ruisseau du Moulin Ratet 4 L6025100 3 L4213900 1
Esves 39 Mage 7 Ruisseau la Gasne 4 L4004200 3 L6004550 1
Suin 36 L4106700 6 L4114000 4 L4014100 3 Ruisseau des Cotes Planes 1
Rozeille 34 Ruisseau du Breuil 6 Gerge 4 L4224100 2 L4015550 1
Bouzanteuil 12 Gône 6 Les Dauges 4 L4216500 2 L4216600 1
Grand Vicq 11 Ruisseau de la Cour 6 L6024300 4 Ruisseau de Longsagne 2 Ruisseau de Puymanteau 1
Bouzantin 11 L4734040 6 Planche 4 L4117060 2 L4005550 1
Voutouéry 10 Bois 6 Ruisseau de la Fontrouille 4 L4106840 2 L4106950 1
Les Mazeaux 9 Chanive 6 L4715200 3 L6024360 2 L4014350 1
Ruisseau de Saint-Victor 9 Breuil 5 Ruisseau du Villard 3 L4535700 2 L4216940 1
Ruisseau de Follet 9 Chézeaux 5 Ruisseau le Léonardet 3 L4206450 2 L4764100 1
Dejonne 8 Les Longes Fonts 5 Pont de Châtre 3 L6005100 2 L4216920 1
Vallée des Bois 8 Ruisseau des Chambons 5 Sagnevieille 3 L4104000 2 L4226000 1
Saint Pardoux 8 L6004700 5 Ruisseau de Villegondry 3 L4116150 2 L4016600 0
Villechaud 8 Ourdeaux 5 L4764900 3 L6305200 2
Lombarteix 7 Ribault 5 L4116100 3 L6025050 2
L4714300 7 L4764600 5 L4534200 3 L6004900 2
Vigeville 7 L6024750 4 L4206900 3 Ruisseau de Linard 2

Hydrologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creusen virtaamaa ja sen vaihteluja on mitattu Leugneen vuonna 1964 perustetulla mittausasemalla.[8] Aseman kautta kulkevan joen osuuden valuma-alueen pinta-ala on 7997 neliökilometriä.[8]

Creusen virtaama vaihtelee sangen merkittävästi eri vuodenaikoina. Joen keskimääräinen virtaama on 74 kuutiometriä sekunnissa, mutta talvikuukausina joulukuusta huhtikuuhun sen se on keskimäärin yli 100 m3/s, suurin helmikuussa, kun taas elokuussa virtaama pienee keskimäärin 19,7 kuutiometriin sekunnissa. Nämä ovat kuitenkin vain keskimääräisiä lukemia, sillä Creusessa esiintyy usein myös tulvia, joiden aikana sen virtaama on paljonkin vuodenajan keskiarvoa suurempi.[8]

Creusen keskivirtaama Leugnyssä eri kuukausina[8]
Kuukausi m3/s
Tammikuu
  
 133,0
Helmikuu
  
 147,0
Maaliskuu
  
 116,0
Huhtikuu
  
 98,90
Toukokuu
  
 85,70
Kesäkuu
  
 51,50
Heinäkuu
  
 25,20
Elokuu
  
 19,70
Syyskuu
  
 23,90
Lokakuu
  
 32,30
Marraskuu
  
 56,00
Joulukuu
  
 104,0

Pienimmät virtaamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskimäärin joka viides vuosi Creusen virtaama Leugnyssä laskee 7,8 kuutiometriin sekunnissa.[8]

Tulvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leugnyssä mitattiin 6. maaliskuuta 2006 Creusen tähän mennessä suurin paikkakunnalla mitattu hetkellinen virtaama: 1 240 kuutiometriä sekunnissa. Suurin koko vuorokauden keskivirtaama on kuitenkin mitattu 16. helmikuuta 1990, jolloin se oli 1 110 kuutiometriä sekunnissa.[8] Todennäköisyyslaskelmien mukaan maaliskuun 2006 tulva ei kuitenkaan ollut erityisen poikkeuksellinen, vaan Galtonin jakaumaa käyttäen on arvioitu, että keskimäärin kerran 10 vuodessa joen virtaama ylittää 990, kerran 20 vuodessa 1 100 ja kerran 50 vuodessa 1 300 kuutiometriä sekunnissa.[8]

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Marnen virtaama sen alajuoksulla lähellä Pariisia nousee kerran kymmenessä vuodessa 510 ja kerran 50 vuodessa 650 kuutiometriin sekunnissa. Vaikka Creusen keskivirtaama on selvästi pienempi, nämä kerran 10 tai 50 vuodessa ylitetyt arvot ovat lähes kaksi kertaa niin suuret kuin Marnella, jonka valuma-alue on selvästi laajempi.

Sademäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creusen valuma-alueen keskimääräinen sademäärä on 293 millimetriä vuodessa, mikä vastaa 9,3 litraa neliökilometriä kohti sekunnissa.[8] Tämä on hieman vähemmän kuin Ranskassa keskimäärin ja myös vähemmän kuin muualla Viennen valuma-alueella.

Veden tila ja tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön tilan tarkkailua varten Creuse on jaettu vesimassoihin, joilla on seuraavaan talukkoon merkityt koodit ja nimet. Taulukkoon on merkitty myös tietoja jokiveden tilasta vuonna 2013.

Code et libélé
Koodi Nimi (ranskaksi) Nimen suomennos Jokiveden tila vuonna 2013
Ekologinen Biologinen Yleinen fysikaalis-kemiallinen Erityisiä saasteita
FRGR0363a La Creuse et ses affluents depuis la source jusqu'à la retenue des Combes Creuse ja sen sivujoet joen lähteeltä Combesin sulkuun saakka Hyvä X Hyvä X
FRGR0364a La Creuse depuis retenue des Combes jusqu'à la confluence avec le ruisseau des Chers Creuse Combesin sulusta Chersin puron suulle Hyvä Hyvä Keskinkertainen X
FRGR0364b La Creuse la confluence avec le ruisseau des Chers jusqu'au complexe de L'Âge Creuse Chersin puron suulta L'Âgen kompleksiin Hyvä Hyvä Hyvä X
FRGR0364d La Creuse depuis le complexe de L'Âge jusqu'au complexe d'Éguzon Creuse L'Âgen kompleksista Éguzonin kompleksiin Hyvä Keskinkertainen Keskinkertainen Hyvä
FRGR0365b La Creuse depuis le complexe d'Éguzon jusqu'à la confluence avec la Gartempe Creuse Éguzonista Gartempen yhtymäkohtaan Keskinkertainen Keskinkertainen Hyvä Hyvä
FRGR0366a La Creuse depuis confluence avec la Gartempe jusqu'à Descartes Creuse Gartempen yhtymäkohdasta Descartesiin Keskinkertainen Keskinkertainen Hyvä Hyvä
FRGR0366b La Creuse depuis confluence avec la Gartempe jusqu'à Descartes et La Creuse Descartes jusqu'à la confluence avec la Vienne Creuse Descartesista Vienneen saakka FRGR0366b Hyvä Hyvä Hyvä X
Jokivesien ekologinen tila vuonna 2013
Ekologinen Biologinen Yleinen fysikaalis-kemiallinen Erityisiä saasteita
FRGR0363a Hyvä X Hyvä X
FRGR0364a Hyvä Hyvä Keskinkertainen X
FRGR0364b Hyvä Hyvä Hyvä X
FRGR0364d Hyvä Keskinkertainen Keskinkertainen Hyvä
FRGR0365b Keskinkertainen Keskinkertainen Hyvä Hyvä
FRGR0366a Keskinkertainen Keskinkertainen Hyvä Hyvä
FRGR0366b Hyvä Hyvä Hyvä X
Tavoitteet 2021
Ekologinen Kemiallinen Yleinen
FRGR0363a Hyvä Hyvä Hyvä
FRGR0364a Hyvä Hyvä Hyvä
FRGR0364b Hyvä Hyvä Hyvä
FRGR0364d Hyvä Hyvä Hyvä
FRGR0365b Hyvä Hyvä Hyvä
FRGR0366a Hyvä Hyvä Hyvä
FRGR0366b Hyvä Hyvä Hyvä

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creusen nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat olleet Crosa 700-luvulla, Chrosa vuonna 730, Crosa vuonna 936 ja Croza vuonna 1310.[9] Oksitaaniksi joen nimi on Cruesa.[10]

Nimen on selitetty johtuvan ranskan kielen syvää tai rotkomaista tarkoittavasta sanasta "creux", joka on muinaisrankassa esiintynyt muodossa cruose. Ranskan sana creux ja sen oksitaaninkielinen vastine cròs ovat galloromaanista alkuperää. Ernest Nègren mukaan sanan levinneisyysalue, joka Ranskan lisäksi käsittää myös Pohjois-Italiaan, viittaa siihen, että se on peräisin kelttiläisistä kielistä.[11]

Joen nimi esiintyy myös neljän sen varrella olevan kunnan nimissä: Argenton-sur-Creuse, Néons-sur-Creuse, Saint-Rémy-sur-Creuse ja Yzeures-sur-Creuse.

Taiteilijayhteisö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creusen varrelle Crozantin ja Fresselinesin kuntiin muodostui 1800-luvun lopulla pääasiassa maisemamaalareista muodostunut taiteilijayhdyskunta, joka tunnetaan nimellä École de Crozant ("Crozantin koulu" tai pikemminkin "koulukunta".) Oleskellessaan Fresselinesissä vuonna 1889 Claude Monet maalasi yhden teossarjoistaan Creusen kahden haaran yhtymäkohdan läheisyydessä. Siihen kuuluu 23 maalausta.

Éguzonin vesivoimalat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Éguzonin vesivoimalaryhmittymä käsittää kuusi voimalaitospatoa, jotka sijaitsevat Creusen varrella Ahunin ja Argenton-sur-Creusen välisellä alueella Creusen ja Indren departementeissa.[12][13] Näiden voimalaitosten yhteenlaskettu teho on 105 megawattia.[14], mikä vastaa noin 77 000 asukkaan kaupungin keskimääräistä energiankulutusta.[12][13].

Padot ovat:

Roche-Bat-l'Aiguen pato on rakennettu yksinomaan sähkön tuotantoa, muut samalla myös vesistön säännöstelyä varten.

  • Näkymä Éguzonin padolta vuonna 2008
    Näkymä Éguzonin padolta vuonna 2008
  • Éguzonin pato
    Éguzonin pato
  • Éguzonin padon lasku-uoma
    Éguzonin padon lasku-uoma
  • Éguzonin patoallas vuonna 2009
    Éguzonin patoallas vuonna 2009
  • Roche-au-Moinen pato vuonna 2016
    Roche-au-Moinen pato vuonna 2016
  • Roche-au-Moinen voimalaitosalueen sisäänkäynti
    Roche-au-Moinen voimalaitosalueen sisäänkäynti
  • Roche-au-Moinen padon lasku-uoma
    Roche-au-Moinen padon lasku-uoma
  • Tulva Roche-au-Moinen padolla 6. maaliskuuta 2020
  • La Roche-Bat L'Aiguen pato vuonna 2018
    La Roche-Bat L'Aiguen pato vuonna 2018
  • La Roche-Bat-L'Aiguen padon lasku-uoma
    La Roche-Bat-L'Aiguen padon lasku-uoma
  • Lähikuva La Roche-Bat-l'Aiguen padosta
    Lähikuva La Roche-Bat-l'Aiguen padosta
  • Tulva La Roche-Bat-L'Aiguen padolla 6. maaliskuuta 2020

Virkistyskäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creusen varrella sijaitsevat:

  • Lac de Chambon, Éguzonin patoallas, johon liittyvät myös Bonnyn[15], Chambonin[16] ja Fougèresin hiekkarannat.[17]
  • Muut hiekkarannat:
    • Plage de Montcocu
    • Plage de Chenet
    • Plage de Lurais
  • Tournon-Saint-Martinin vesipuisto.[18]

Creusella voi liikkua kanootilla tai kajakilla.

  • Bonnun hiekkaranta vuonna 2016
    Bonnun hiekkaranta vuonna 2016
  • Cambonin hiekkaranta vuonna 2015
    Cambonin hiekkaranta vuonna 2015
  • Fougèresin hiekkaranta vuonna 2016
    Fougèresin hiekkaranta vuonna 2016

Luonnonympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Creuse ja sen sivujoet lähteiltä Combesiin saakka, Combesin padon alapuolelta Chersin puron suulle saakka sekä Éguzoniin padolta Vienneen sakka on merkitty Loiren aluetta ja Bretagnea koskevan erityisen ympäristölain artiklan L 214-17 mukaisesti luetteloon 1.[19] Tämä merkitsee, että alueella ei voida myöntää lupia sellaisiin rakennustöihin, jotka johtaisivat ekologisten käytävien katkeamiseen, ja jo muutoinkin rakennuslupia voidaan myöntää vain, jos voidaan varmistaa, että veden laatu pysyy hyvänä.

Joen varrella Indren departementissa, Argenton-sur-Creusen ja Tournon-Saint-Martinin kuntien välisellä alueella tavataan euroopanmajavia. Laji on Ranskassa rauhoitettu vuonna 1968, ja niitä on istutettu alueelle.[20].

Biologinen reservi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki katsotaan Ranskan lain mukaan biologiseksi reserviksi, jos siinä on useita alueita, joissa fytoplanktonit, vesikasvit, pohjaeläimet, uposkasvit, selkärangattomat ja kalat elävät ja lisääntyvät ja jos ne sieltä käsin voivat levittäytyä yhteen tai useampaan saman valuma-alueen jokeen tai puroon.[21] Biologiset reservit ovat välttämättömiä vesistöjen hyvän tilan ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi, ja ne vastaavat:[22]

  • virtojen osuuksia, jotka toimivat ikään kuin taimitarhoina, joista käsin lajit levivät takaisin alueille, joissa lajisto on jo köyhtynyt, sekä
  • alueita, joissa lajit voivat elää luonnollisessa ympäristössään, jota ne tarvitsevat elämänkiertonsa päävaiheissa kuten lisääntymisessä, levossa, kasvussa ja ravinnon saannissa.

Tämän luokituksen edellyttämien parannustöiden valmistavassa vaiheessa, jota koskeva suunnitelma laaditiin Loiren ja Bretagnen alueille vuosiksi 2016–2021, Creuse julistettiin Éguzonin ja Gartempen väliseltä osuudeltaan biologiseksi reserviksi tunnisteella RESBIO_292. Siellä esiintyvistä lajeista päätöksessä mainitaan helmisimpukka, hauki, katkerokala, lohi, pilkkusilli ja ankerias.[23]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Creuse (affluent de la Vienne)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Jeux de données et réferences: La Creuse Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau. Viitattu 13.5.2022.
  2. ↑ Géoportail, 45,728749 N, 2,179735 E geoportail.gouv.fr. Viitattu 13.5.2022.
  3. ↑ Géoportail, 47,004592 N, 0,45792 E geoportail.gouv.fr. Viitattu 13.5.2022.
  4. ↑ Définitions: Zone hydrographique Sandre. Viitattu 13.5.2022.
  5. ↑ Agence de l'eau Loire-Bretagne agence.eau-loire-bretagne.fr. Viitattu 13.5.2022. (ranskaksi)
  6. ↑ Qui sommes-nous Syndicat Mixte d’Aménagement de la Brenne, de la Creuse, de l’Anglin et de la Claise (CMABCAC). Viitattu 13.5.2022.
  7. ↑ La Creuse (välilehti Affluents) Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau. Viitattu 13.5.2022.
  8. ↑ a b c d e f g h Synthèse: données hydrologiques de synthèse (1964–2018); calculées le 08/11/2018 Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 13.5.2022.
  9. ↑ Ernest Nègre: Toponymie générale de la France, nide I, s. 49. Librairie Droz, 1990.
  10. ↑ Dictionnaire et Cours d'Occitan archive.wikiwix.com. Viitattu 13.5.2022.
  11. ↑ Centre National des Ressources Textuelles et Lexicales cnrtl.fr. Viitattu 13.5.2022.
  12. ↑ a b c d e f g h Barrage et usine d'Éguzon Électricité de France. Viitattu 13.5.2022.
  13. ↑ a b c La double fonction d'une chaîne de barrages. La Nouvelle République, 29.3.2016. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ La Nouvelle République, 25.6.2013. [ERDF promeut l'énergie renouvelable Artikkelin verkkoversio].
  15. ↑ Plage de Bonny Office de tourisme, Éguzon, Val de Creuse. Viitattu 13.5.2022.
  16. ↑ Plage de Chambon Office de tourisme, Éguzon, Val de Creuse. Viitattu 13.5.2022.
  17. ↑ Plage de Fougères Office de tourisme, Éguzon, Val de Creuse. Viitattu 13.5.2022.
  18. ↑ Passe mixte et stade d'eau vive de Tournon-Saint-Martin Hydrostadium < Viitattu = 13.5.2022.
  19. ↑ Arrêté du 10 juillet 2012 portant sur la liste 1 des cours d'eau, tronçons de cours d'eau ou canaux classés au titre de l'article L. 214-17 du code de l'environnement du bassin Loire-Bretagne Légifrance. Viitattu 13.5.2022. (ranskaksi)
  20. ↑ Dans l'Indre, la difficile cohabitation du castor et de l'homme. La Nouvele République du Centre-Ouest, 15.11.2020. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Code de l'environnement, Article R214-108 Légifrance. Viitattu 13.5.2022. (ranskaksi)
  22. ↑ Plan d'actions pour la restauration de la continuité écologique des cours d'eau (Parce) (pdf) joulukuu 2012. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Arkistoitu 9.6.2022. Viitattu 13.5.2022.
  23. ↑ Réserves biologiques (Excel) (Rivi 292) Ministère de la Transition écologique et solidaire. Viitattu 13.5.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Creuse_(joki)&oldid=22563389”