Conrad Greve

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nicolai (Nicolaus) Conrad (Konrad) Peter Otto Greve (8. heinäkuuta 1820 Glückstadt Schleswig30. heinäkuuta 1851 Tukholma) oli säveltäjä, viulisti ja kapellimestari, joka työskenteli Suomessa ja muun muassa sävelsi maan ensimmäisen laulunäytelmän.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greve syntyi Glückstadtissa, silloisessa Schleswigin herttuakunnassa, nykyisessä Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Hänen vanhempansa olivat suutarimestari Johann Heinrich Greve ja Anna Elisabeth Albers. Hän saapui Turkuun syyskuussa vuonna 1842, kaupungin soittokunnan viulistiksi. Seuraavana vuonna hänet pyydettiin uudelleen perustetun Turun Soitannollisen seuran orkesterin kapellimestariksi. Kun seura lopetti toimintansa vuonna 1846, Greve opiskeli sävellystä ja viulunsoittoa Leipzigin konservatoriossa. Sitä ennen maaliskuussa vuonna 1846 hän oli järjestänyt soittomatkan Helsinkiin ja sen lähialueille. Opintomatkalta takaisin palattuaan hän toimi viime vuotensa Turun krenatööripataljoonan kapellimestarina. Hänen kuntonsa alkoi heiketä keväällä 1851 ja hän menehtyi saman vuoden heinäkuussa sairauteen, joka tuolloin diagnosoitiin "vatsakuumeeksi". Greve oli kuollessaan naimaton, mutta kihloissa[1].

Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oleskellessaan Greve tutustui J. L. Runebergiin, jonka runon Blommans lott hän oli säveltänyt. Greve kirjoitti uransa aikana paitsi musiikkia näytelmiin, myös kolme orkesterialkusoittoa. Hänen säveltämänsä on ensimmäinen suomalainen laulunäytelmä, joka oli N. H. Pinellon Sommarnatten (1847). Pinellon mukailemaan tekstiin sävelletty satunäytelmä Den Bergtagna (1850) sai vielä suuremman suosion. Edelleen, hän sävelsi saman kirjailijan tekstiin näytelmän En Nylands Dragon, samoin kuin lauluja Fredrik Berndtsonin näytelmään Ur lifvets strid. Topeliuksen tekstiin perustuvan oopperan Sancta Maria säveltäminen jäi sen sijaan Greveltä kesken.

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greven sävellyksiä ovat:[1]

  • Sancta Maria, ooppera (keskeneräinen)
  • Kolme orkesterialkusoittoa
  • Sävellys orkesterille ja kahdelle käyrätorvelle
  • Jousikvartetti (1849)
  • Musiikkia näytelmiin Sommarnatten (1847), Den Bergtagna (1850), Ur lifvets strid ja En Nylands Dragon
  • Variationen für Sopran über ein Thema von Paccini
  • Yksinlauluja kuten Blommans lott
  • Piano- ja viulusävellyksiä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen säveltäjiä, osa I (toinen painos, 1965), WSOY, toimittanut Einari Marvia.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 239.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ranta, Sulho: Konrad Greve, s. 56-59. Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), Suomen säveltäjiä. Porvoo: WSOY, 1945.