Ruusukistus
| Ruusukistus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Päivännoutokasvit Cistaceae |
| Suku: | Kistukset Cistus |
| Laji: | albidus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cistus albidus |
|
| Katso myös | |
Ruusukistus (Cistus albidus) on päivännoutokasvien (Cistaceae) heimoon, kistusten (Cistus) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta pensas, joka voi kasvaa korkeimmillaan 1,8 metriä korkeaksi.
Ruusukistusta käytetään koristekasvina sekä perinteisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Ruusukistuksen lehdistä voi myös valmistaa yrttiteetä tai niitä voi käyttää mausteena maustemeiramin (Origanum majorana) tapaan.
Monet kistuslajit risteytyvät keskenään ja ruusukistus risteytyy usein helposti poimukistuksen (Cistus crispus) kanssa niiden kasvaessa lähellä toisiaan.
Taksonomia ja fylogenia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carl von Linné kuvasi ruusukistuksen ensimmäisen kerran vuonna 1753 teoksessa Species Plantarum[1]. Vuonna 2011 tehdyssä molekyylifylogeneettisessä tutkimuksessa ruusukistus luokiteltiin Cistus creticuksen sisarkasviksi, jota esiintyy suurelta osin itäisellä Välimerellä, ja näiden kahden lajin levinneisyydessä on vain vähän päällekkäisyyttä. Ne pystyvät risteytymään tuottaen lisääntymiskykyisen risteymän: C. × canescens. Molempien lajien sisarryhmä on C. heterophyllus.[2]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruusukistuksen lehdet ovat muodoltaan pitkulaisia tai soikeita, yleensä 2–5 cm pitkiä ja 0,5–2 cm leveitä. Niissä on kolme näkyvää suonta ja ne ovat peittyneet tiheästi lyhyillä karvoilla, mikä aiheuttaa niiden harmahtavan valkoisen ulkonäön. Kukat on järjestäytyneet yhdestä seitsemään yksittäisen kukan viuhkoon. Kukista kukin on halkaisijaltaan 4–6 cm ja niissä on viisi väritykseltään violetista vaaleanpunaiseen olevaa terälehteä ja viisi verholehteä.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruusukistus kasvaa luonnossa nahkealehtisen kasvillisuuden alueella kalkkikivipitoisilla kallioilla ja kivikoissa sekä avoimissa havupuumetsiköissä. Lajia tavataan luonnossa Välimeren ympäristössä Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Marokossa ja Algeriassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Useful Temperate Plants: Cistus albidus (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ International Plant Names Index (IPNI): Species Plantarum www.ipni.org. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ Laure Civeyrel, Julie Leclercq, Jean-Pierre Demoly, Yannick Agnan, Nicolas Quèbre & Céline Pélissier: Molecular systematics, character evolution, and pollen morphology of Cistus and Halimium (Cistaceae). Plant Systematics and Evolution, 1.8.2011, 295. vsk, nro 1, s. 23–54. doi:10.1007/s00606-011-0458-7 ISSN 1615-6110 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Cistus Albidus – Grey-leaved Cistus www.first-nature.com. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)