Cines
| Cines | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1906 |
| Perustaja | Filoteo Alberini |
| Avainhenkilöt | Paolo Emilio Persiani, Leonardo Bragaglia |
| Toimiala | elokuvateollisuus |
| Tuotteet | elokuvat |
| Kotisivu | cinesfilm.com |
Società Italiana Cines on italialainen elokuvayhtiö, joka tuottaa ja levittää elokuvia. Nykyinen Cines perustettiin 2006, mutta alkuperäinen elokuvayhtiö perustettiin 1906. Cines oli merkittävä mykkäelokuvien tuottaja, mutta yritys kaatui 1935, kun sen studiot tuhoutuivat tulipalossa. Cines on perustettu tämän jälkeen kolme kertaa uudestaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen Cines[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cinesin perusti 1906 italialaisen mykkäelokuvan pioneeri Filoteo Alberini, joka sai tukea Banco di Romalta. Cines aloitti matkimalla ranskalaista Pathé-yritystä mutta erikoistui siten historiallisten elokuvien ja pukudraamojen tekemiseen. Mario Caserini ja Enrico Guazzoni olivat Cinesin ensimmäiset merkittävät ohjaajat. Sillä oli oma studionsa Roomassa, mutta yritys valmisti elokuvien lisäksi filmimateriaalia Padovassa.[1]
Cines liittyi 1919 Unione Cinematografica Italiana -konsortioon, joka perustettiin vastauksena Italian elokuvan ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen kriisiin. UCI kaatui kuitenkin 1924, ja Cinesin studiot siirtyivät 1929 Stefano Pittalugan omistamalle Cines-Pittalugalle, joka teki ensimmäisen Italiassa tuotetun äänielokuvan, La canzone dell’amoren (1930). Pittaluga kuoli 1931, ja Cines-Pittalugan omistajaksi tuli pankkiiri Ludovico Toeplitz, joka valitsi Emilio Cecchin yrityksen tuotantojohtajaksi.[1]
Valtion omistama IRI-holdingyhtiö järjesti Cinesin uudestaan 1935. Elokuvien levityksestä vastannut haara meni valtion omistamalle ENIC:lle ja studio ja tuotantopuoli Carlo Roncoronin omistamalle Cines-SAISC:lle. Cinesin studiot paloivat 1935, ja yhtiö lopetti toimintansa.[1]
Myöhemmät yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luigi Freddi perusti Cinesin uudelleen 1941, ja se tuotti muun muassa Luigi Chiarinin, Carmine Gallonen, Alessandro Blasettin, Mario Camerinin ja Roberto Rossellinin elokuvia. Cinesin toimitilat siirrettiin Saksan valtauksen aikana tilapäisesti Venetsiaan. Yritys laitettiin 1945 selvitystilaan, mutta se palasi vuonna 1949. Cines tuotti jälleen elokuvia, joista merkittävimpiä olivat Pietro Germin ja Luigi Zampan ohjaustyöt. Pahasti velkaantunut Cines lopetti jälleen toimintansa vuonna 1957.[1]
Cines syntyi uudelleen 2006 sata vuotta alkuperäisen yrityksen perustamisen jälkeen. Cinesia oli perustamassa kustannusyhtiö Persiani Editore. Uuden Cinesin taiteellinen johtajuus annettiin teatteriohjaaja Leonardo Bragaglialle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vincendeau, Ginette (toim.): Encyclopedia of European Cinema. London: Cassell & British Film Institute, 1995. ISBN 0-304-33305-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cinesin verkkosivut (englanniksi) (italiaksi)