Chōbunsai Eishi
| Chōbunsai Eishi | |
|---|---|
![Kurtisaani Ariwawa Tsuruyan talosta istuu tupakka-arkun vieressä, 1790-luvun puoliväli, 23.5 x 17.7 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland.[1]](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Ch%C5%8Dbunsai_Eishi_-_The_Courtesan_Ariwara_of_the_Tsuruya_Seated_by_a_Smoking_Chest_%28From_the_se_-_1921.346_-_Cleveland_Museum_of_Art.tif/lossy-page1-250px-Ch%C5%8Dbunsai_Eishi_-_The_Courtesan_Ariwara_of_the_Tsuruya_Seated_by_a_Smoking_Chest_%28From_the_se_-_1921.346_-_Cleveland_Museum_of_Art.tif.jpg) Kurtisaani Ariwawa Tsuruyan talosta istuu tupakka-arkun vieressä, 1790-luvun puoliväli, 23.5 x 17.7 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland.[1] |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1756 |
| Kuollut | 1829 |
| Kansalaisuus | Japani |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvataide |
| Taidesuuntaus | ukiyo-e |
Chōbunsai Eishi (jap. 鳥文斎 栄之, 1756–1829) oli japanilainen ukiyo-e-tyylisuunnan kuvittaja ja puupiirrospainokuvien suunnittelija sekä taidemaalari Edo-kaudella. Hänet tunnetaan erityisesti bijingan (kirjaimellisesti 'kauniiden naisten kuvat') tekijänä. Eishi lopetti myöhemmin urallaan painokuvien suunnittelun ja keskittyi kokonaan maalaamiseen. Hän oli erittäin tuottelias ja arvostettu maalari.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eishi syntyi varakkaaseen ja korkea-arvoiseen samurai-perheeseen. Hänen isoisänsä Hosoda Tokitoshi oli ollut Tokugawa-shōgunaatin talousministeri.[3] Noin viidentoista vuoden ikäisenä Eishistä tuli perheen pää, kun hänen isänsä kuoli. Vuonna 1781 hän sai viran shōgunin palatsissa.[2] Hänestä tuli harvinaisuus ukiyo-e-suunnittelijoiden joukossa, sillä hän oli jo opiskellessaan shōgunaatin virallinen taiteilija Tokugawa Ieharun ja Tokugawa Ienarin vallan aikana.[3] Eishi opiskeli maalausta Kanō-koulukunnan Michinobun (1730–90) johdolla. Vuonna 1784 Eishi luopui ilmeisesti terveyssyistä virastaan ja ryhtyi opiskelemaan painokuvien suunnittelua Torii Bunryūsain opastuksella.[2]
Hänen varhaisissa töissään näkyy Torii Kiyonagan vaikutus. Myöhemmin hän sai vaikutteita Kitagawa Utamarolta.[3] Eishi kehitti kuitenkin oman tyylinsä ja perusti koulun. Hänestä tuli Kitagawa Utamaron pääkilpailija aikansa tärkeimpänä bijingan suunnittelijana. Pääosa Eishin bijinga-tuotannosta on kokokuvia.[4] Hän kuvasi Edon Yoshiwaran ilotalokaupunginosan prostituoituja ja viihdyttäjiä, mutta myös yläluokan nuoria naisia ja historiallisia aiheita.[3]
Useimpien muiden ukiyo-e-mestareiden tavoin Eishi suunnitteli myös eroottisia shunga-kuvia ja kuvitti kirjoja. Eishi oli myös vaikutusvaltainen opettaja, jonka oppilaita olivat Eishō, Eisui, Eiri, Eiga ja Eiju.[3] Hän suunnitteli painokuvia 1785–1801 kunnes ryhtyi pelkästään maalariksi, kun yksi hänen maalauksistaan oli liitetty keisarilliseen kokoelmaan. Eishi saavutti menestystä taidemaalarina, ja hänen tuotantonsa on erittäin suuri. Eishi kuoli 73-vuotiaana vuonna 1829.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harris, Frederick: Ukiyo-e: the art of the Japanese print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7.
- Marks, Andreas: Japanese woodblock prints: artists, publishers, and masterworks, 1680-1900. Tokyo: Tuttle, 2010. ISBN 978-1-4629-0599-7.
- Munsterberg, Hugo: The Japanese print: a historical guide. New York: Weatherhill, 1982. ISBN 0-8348-0167-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chōbunsai Eishi Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
