Christina Andersson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anita Christina Andersson, o.s. Forsten, (s. 29. marraskuuta 1936 Turku)[1][2] on suomenruotsalainen kirjailija, kuvittaja ja keramiikkataiteilija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa syntynyt Andersson opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1956–1959.[1] Hänen puolisonsa oli 1959-1970 lääkäri, runoilija ja poliitikko Claes Andersson.[3]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Anderssonin kirjallisesta tuotannosta on lastenkirjoja, mutta niiden lisäksi hän kirjoittanut oppikirjoja ja useita kymmeniä animaatioelokuvia ja kuunnelmia.[1] Andersson sai Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1983[4] ja oli vuonna 2011 yhtenä Suomen ehdokkaista Astrid Lindgrenin muistopalkinnon saajaksi[5]. Tunnetuimpia Anderssonin luomista kirjallisista hahmoista lienee Jaakko Jyrinäparta eli Jakob Dunderskägg, joka tuli tutuksi radiosta jo ennen Anderssonin itsensä kuvittaman kirjan ilmestymistä 1969.[3] Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja hänen kirjojaan on dramatisoitu näytelmiksi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sagoblunten, Helsingfors: Boklaget, 1974 ISBN 951-95255-0-5.
  • Jakob Dunderskäggs sällsamma släktträff, omslag och teckningar: Christina Andersson. Hfors: Söderström, 1977 ISBN 951-52-0461-5.
  • Sagoluvern, Stockholm: AWE/Gebers, 1979. ISBN 91-20-06455-1.
  • Knubbis: bilder och ramsor för de allra minsta och deras föräldrar, text och planering: Kaarina Helakisa; bilder: Maija Karma; sakkunnig bitr.: Pirkko Saarinen; red. av Författarcentrum; svensk text: Christina Andersson. Hfors: Medicinalstyrelsen, 1979
  • Tygtigern Lukas äventyr, teksti: Christina Andersson; kuvitus Bettina och Clara Hongell. Hfors: Boklaget, 1979 ISBN 951-828-007-X.
  • Glada korven: eller Inget har en ände, omslag och kuvitus: Christina Andersson. Stockholm: Almqvist & Wiksell, 1980 ISBN 91-20-06420-9.
  • Mannen som visste för lite: hörspel, Christina och Monika Andersson. Hki: Yleisradio, 1981
  • Grodprinsen, kuvitus: Veronica Leo. Stockholm: AWE/Geber, 1986. ISBN 91-20-07478-6., ISBN 91-21-06037-1.
  • Trädpojken och Tuonelas svan, kuvitus: Adam Korpak. Stockholm: AWE/Gebers, 1988. ISBN 91-20-07561-8., ISBN 91-21-07323-6.
  • Tygtigern Lucas äventyr, Christina Andersson och Bettina Hongell. Stockholm: Norstedt, 1989. ISBN 91-1-895142-2.x
  • Jakob Dunderskägg berättar mera, Nykarleby: Studio FsR, 1990. ISBN 951-551-900-4.
  • Tygtigern Lucas och äventyrskompassen, kuvitus: Clara Leo. Stockholm: Norstedt, 1994. ISBN 91-1-947102-5. 82-03-24098-4.
  • Pojken blå, Helsingfors: Söderström, 1998 ISBN 951-52-1722-9.
  • Oj!: tröstebok för koppar och korkar, illustrationer: Christina Andersson. Helsingfors: Fontana media, 2004 - (Salt & Peppar.). ISBN 951-550-603-4.
  • Stora T: ett spel på liv och död, illustrationer av Catharina Nygård Holgersson. Helsingfors: Fontana Media, 2006 - (Salt & peppar.). ISBN 951-550-673-5., ISBN 978-951-550-673-3.
  • Prins Rama och Bubu: fritt efter Ramayana, Helsingfors: Labbet, 2010 ISBN 978-952-5876-18-5.
  • Trädpojken och Tuonelas svan och Flickan och trädet, två barnpjäser av Christina Andersson. Helsingfors: Labbet, 2010 ISBN 978-952-5876-27-7.
  • Atos, en vänbok, medverkande: Bengt Ahlfors ym.; redaktörer: Christina Andersson, Claes Andersson. Mariehamn: PQR, 2012 ISBN 978-952-5705-43-0.
  • Lilla bä!?: en bä-bäblisk berättelse, text: Christina Andersson; bild: Nadja Andersson. Helsingfors: Christina Andersson, 2015 ISBN 978-952-93-6048-2.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakko Jyrinäparta lapsenvahtina, suom. Helena Anhava. Porvoo; WSOY, 1974 ISBN 951-0-06403-3.
  • Tiikeri Luukas, suom. Mervi Vyyryläinen-Väänänen; kuv. Clara ja Bettina Hongell. Porvoo; WSOY, 1986 ISBN 951-0-13756-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Näytelmät.fi: Christina Andersson Viitattu 16.2.2013.
  2. Teatterit ja teatterintekijät 2005, Teatterin tiedotuskeskus 2005, ISBN 952-471-629-1, sivu 109.
  3. a b Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 15. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  4. Lastenkulttuurin valtionpalkinto Viitattu 16.2.2013.
  5. Sinikka Nopola yllättyi Lindgren-palkintoehdokkuudesta, Yle.fi. Viitattu 16.2.2013.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.