Astrid Lindgrenin muistopalkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Alma-palkinto” ohjaa tänne. Latinoviihteelle myönnetystä palkinnosta katso ALMA-palkinto.

Astrid Lindgrenin muistopalkinto eli Alma-palkinto (Litteraturpriset till Astrid Lindgrens minne, The Astrid Lindgren Memorial Award) on maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto, jonka perusti Ruotsin hallitus vuonna 2002.[1]

Kielestä ja kansalaisuudesta riippumaton palkinto jaetaan vuosittain yhdelle tai useammalle henkilölle. Palkinnon perusteissa korostetaan korkeatasoista taiteellista laatua sekä Astrid Lindgrenin humanistista näkökulmaa. Palkintosumma on 5 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 570 000 euroa.[1]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Saaja[2] maa[2]
2003 Christine Nöstlinger Itävalta
Maurice Sendak Yhdysvallat
2004 Lygia Bojunga Brasilia
2005 Ryôji Arai Japani
Philip Pullman Britannia
2006 Katherine Paterson Yhdysvallat
2007 Banco del Libro-järjestö Venezuela
2008 Sonya Hartnett Australia
2009 Tamer-instituutti Palestiinalaishallinto
2010 Kitty Crowther Belgia
2011 Shaun Tan Australia
2012 Guus Kuijer Alankomaat
2013 Marisol Misenta Argentiina
2014 Barbro Lindgren Ruotsi
2015 PRAESA Etelä-Afrikka[3]
2016 Meg Rosoff Yhdysvallat
2017 Wolf Erlbruch[4] Saksa
2018 Jacqueline Woodson[5] Yhdysvallat
2019 Bart Moeyaert[6] Belgia

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Facts on the award Astrid Lindgren Memorial Award. Viitattu 16.10.2015.
  2. a b Laureates The Astrid Lindgren Memorial Award. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  3. Janne Sundqvist: Maailman suurin lastenkirjapalkinto Etelä-Afrikkaan 31.3.2015. Yle, uutiset. Viitattu 31.3.2015.
  4. Saksalainen kuvittaja sai lastenkirjallisuuden jättipalkinnon, Helsingin Sanomat 5.4.2017.
  5. Pia Parkkinen: Maailman suurin lastenkirjapalkinto yhdysvaltalaiselle Jacqueline Woodsonille 27.3.2018. Yle, uutiset. Viitattu 27.3.2018.
  6. Jukka Petäjä: Bart Moeyaert sai suuren Alma-pakinnon. Helsingin Sanomat, 3.4.2019, s. B 3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]