Chavínin kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chavínkulttuurin alue

Chavínin kulttuuri oli nykyisen Perun ylänköalueelle levittäytynyt korkeakulttuuri. Chavínkulttuuri tunnetaan kiviarkkitehtuuristaan ja kiviveistoksistaan, jotka liittyivät uskonnollisiin uhrirituaaleihin. Chavinin aikana metallit tulivat ja kangaspuut yleistyivät käytössä, ja maissi levisi laajalle.

Kulttuurin alku sijoittuu noin 800 eaa. ja se tuhoutui suunnilleen 200 eaa. Kulttuuri on nimetty Chavín de Huantarin alueen mukaan.

Chavinin kulttuuria on pidetty Perun vanhimpana kulttuurina. Nykyisin tiedetään, että jo ennen sitä Perun rannikon jokilaaksoissa kukoisti monia paikalliskulttuureja niin sanotulla alkujaksolla noin 1800-800 eaa. Niihin liittyi suuria temppelikeskuksia. Chavinin piirteet alkoivat kehittyä rannikon keskuksissa ehkä jo 1500 eaa. Chavinin kulttuuri alkoi kukoistaa vasta monien suurten rannikon keskusten kuten Cerro Sechinin romahdettua noin 900 eaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä Chavin oli rannikon aiempien kulttuurien rappiota, toisten mieletä huipentumaa. Ei tiedetä, levisikö Chavin rannikon kulttuurien luhistuttua, vai kukistivatko Chavinin hallitsijat rannikon kulttuurit.

Chavínia sanotaan arkeologien kielenkäytössä laajuutensa takia Perun "varhaiseksi horisontiksi". Se syntyi, kun rannikon alkujakson U-kirjaimen muotoisten temppelien traditio romahti, ja maissista tuli pääviljalajii. Chavín levisi Andien vuoristossa Tiwanakuun asti etelään ja Cupisnique Perun pohjoisrannikolla.

Chavinin edeltäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chavínilaisia piirteitä on kuitenkin ollut rannikolla ehkä jo 1500–1300 eaa.

Chavinia muistuttavaa kulttuuria esiintyi Perun alkujakson lopulla noin 1300-850 eaa. Cerro Sechinin kaiverrukset ajoittuvat vuoteen 1300 eaa. Cerro Sechinistä on löydetty kiviveistoksia ajalta noin 1300 eaa. "Chavinoidi"-kerrostuma oli Kotoshissa noin 1200-870 eaa. Samoin La Galgadassa ja Shillacotossa oli "chavinismia" noin 1200-900 eaa ehkä. Rannikon Huaca de los Reyesin temppeliveistokset muistuttavat Chavinia n 1200 eaa. Anconissa ja Garagayssa oli "chavinoideja" noin 1000 eaa. [1]

Chavínin yhtenäiskulttuuri saattaa merkitä varhaisen valtakunnan levittäytymistä alueelle tai kaupan voimistumista. Tähän saattaa liittyä rannikon varhaisen muotoutumiskauden paikalliskulttuurien heikkeneminen noin 1100–600(?). Noin 900–700 eaa. monet rannikon keskukset luhistuivat. Varsinainen Chavinin kulttuuri syntyi noin 800 eaa, ja levisi laajalle noin 400 eaa[1].

Chavínkulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chavin-kulttuurin kivikaiverrus monumenttirakennuksen seinässä.


Chavín levisi alussa Perun pohjoisesta vuoristosta keskiseen ja etelään vuoristoon. Sen jälkeen Chavin saapui rannikolle.

sekä Perun etelärannikolle, mm. Carhuaan ja Ocucajeen ja Titicacajärven lähelle Pucaraan.

Chavin de Huantarin huippuvaihe oli 750-500 eaa.[2]

Chavín de Huantarista on löydetty noin 72×75 metrin kokoinen Castillo, kivinen rakennelma, jonka muurissa on jaguaarijumalan päitä. Paikalla on myös "suuri aukio", neliömäinen syvennys. On päätelty, että Chavínin kulttuuri on tullut paikkaan muualta. Monet Chavínin kulttuurin piirteet noudattavat vanhaa rannikon perinnettä: U-kirjaimen muotoiset temppelit ja pyöreät syvennykset.

Chavín de Huantarissa lienee asunut vain noin 3000–4000 asukasta. Paikka oli pieni verrattuna rannikon suuriin "metropoleihin". Chavínin aikana kulttuuri muuttui: keksittiin kangaspuut, metallia opittiin käsittelemään taitavasti, keramiikkaa muotoiltiin ja koristeltiin ja maissi levisi laajalle.

Kulttuuri oli huipussaan noin 400–200 eaa. Siihen liittyy niin sanottu Cupisnique-keramiikka. Kulttuurille on ominaista muun muassa massiiviset kiviveistokset. Titicacajärven eteläpuolella taas vaikutti 600–100 eaa. Chiripan kulttuuri, etelässä kukoisti Paracaskulttuuri.

Aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chavín-kausi jaetaan Urabarriun, Chakinanin ja Jarabarriuhun n. 1100–250 eaa[3]

  • 900 - 500 eaa Ubarriu Muutama sata asukasta, hajanainen asutus
  • 500.- 400 eaa Chakinani: kauppa lisääntyy, ihmiset muuttivat seramoaakeskuksen ympärille
  • 400 - 250 eaa Jabarriu Väestö kasvoi nopeasti. Pääkeskus ja ylempänä vuoristossa satelliittikeskuksia. Yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja yönjakoa. Rikakat asuivat temppelin lähellä, käyhemmät kauempana.



Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Michael Coe, Dean Snow & Benson Elizabeth: Atlas of Ancient America, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986. ISBN 0-8160-1199-0 (englanniksi), s 178
  2. Chavín de Huantar. Wikipedia, 28.5.2020. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Chavín culture. Wikipedia, 12.6.2020. Artikkelin verkkoversio. en

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]