Chavínin kulttuuri
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Chavínin kulttuuri oli nykyisen Perun ylänköalueelle levittäytynyt korkeakulttuuri. Chavínkulttuuri tunnetaan kiviarkkitehtuuristaan ja kiviveistoksistaan, jotka liittyivät uskonnollisiin uhrirituaaleihin. Chavinin aikana metallit tulivat ja kangaspuut yleistyivät käytössä, ja maissi levisi laajalle.
Kulttuurin alku sijoittuu noin 800 eaa. ja se tuhoutui suunnilleen 200 eaa. Kulttuuri on nimetty Chavín de Huantarin alueen mukaan.
Chavinin kulttuuria pidettiin erääseen aikaan Perun vanhimpana kulttuurina. Nykyisin tiedetään, että Perun rannikon jokilaaksoissa kukoisti monia paikalliskulttuureja niin sanotulla alkujaksolla noin 1800-800 eaa. Niihin liittyi suuria temppelikeskuksia. Chavinin piirteet alkoivat kehittyä rannikon keskuksissa ehkä jo 1500 eaa. Chavinin kulttuuri alkoi kukoistaa vasta monien suurten rannikon keskusten kuten Cerro Sechinin romahdettua noin 900 eaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä chavin oli rannikon aiempien kulttuurien rappiota, toisten mieletä huipentumaa,'
Chavínia sanotaan arkeologien kielenkäytössä laajuutensa takia Perun "varhaiseksi horisontiksi". Se syntyi, kun rannikon alkujakson U-kirjaimen muotoisten temppelien traditio romahti, ja maissista tuli pääviljalajii. Chavín levisi Andien vuoristossa Tiwanakuun asti etelään ja Cupisnique Perun pohjoisrannikolla.
Chavínkulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chavín levisi Perun pohjoisesta vuoristosta keskiseen ja etelään vuoristoon sekä Perun etelärannikolle, mm. Carhuaan ja Ocucajeen ja Titicacajärven lähelle Pucaraan.
Chavín de Huantarista on löydetty noin 72×75 metrin kokoinen Castillo, kivinen rakennelma, jonka muurissa on jaguaarijumalan päitä. Paikalla on myös "suuri aukio", neliömäinen syvennys. On päätelty, että Chavínin kulttuuri on tullut paikkaan muualta. Monet Chavínin kulttuurin piirteet noudattavat vanhaa rannikon perinnettä: U-kirjaimen muotoiset temppelit ja pyöreät syvennykset.
Chavín-kausi jaetaan Urabarriun, Chakinanin ja Jarabarriuhun n. 1100–250 eaa. Chavín de Huantarissa lienee asunut vain noin 3000–4000 asukasta. Paikka oli pieni verrattuna rannikon suuriin "metropoleihin". Chavínin aikana kulttuuri muuttui: keksittiin kangaspuut, metallia opittiin käsittelemään taitavasti, keramiikkaa muotoiltiin ja koristeltiin ja maissi levisi laajalle.
Kulttuuri oli huipussaan noin 400–200 eaa. Siihen liittyy niin sanottu Cupisnique-keramiikka. Kulttuurille on ominaista muun muassa massiiviset kiviveistokset. Titicacajärven eteläpuolella taas vaikutti 600–100 eaa. Chiripan kulttuuri, etelässä kukoisti Paracaskulttuuri.
Chavínin yhtenäiskulttuuri saattaa merkitä varhaisen valtakunnan levittäytymistä alueelle tai kaupan voimistumista. Tähän saattaa liittyä rannikon varhaisen muotoutumiskauden paikalliskulttuurien heikkeneminen noin 1100–600(?). Noin 900–700 eaa. monet rannikon keskukset luhistuivat. Chavínilaisia piirteitä on kuitenkin ollut rannikolla ehkä jo 1500–1300 eaa.
Chavín-kulttuurin kaltaista tyyliä on esimerkiksi rannikolla alkujaksolla Huaca de los Reyesissä ajalta 1200 eaa. Kotoshissa on Chavínin varhaiskauden tyyppinen kerrostuma ajalta noin 1200–900 eaa., kuten myös La Galgadassa ja Shillakotossa. Rannikon Huaca de los Reyes, joka muistuttaa Chavínia ajoittuu vuoteen 1200 eaa., Ancon ja Garagay olivat "chavínoideja" vuodesta 1000 eaa.
Cerro Sechinistä on löydetty kiviveistoksia ajalta noin 1300 eaa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Chavín - Perun kulttuurien äiti – Verkkoartikkeli Tiede-lehdessä
