Perun varhaiskeraaminen kausi
Perun varhaiskeraaminen kausi (Alkujakso, alkuperiodi, alkuaika, varhainen muotoutumisvaihe) on Perun rannikon ja ylängön intiaanikulttuurin varhainen kehitysvaihe, jolloin saviastioiden tekotaito ja maissinviljely yleistyivät. Se oli noin 2000–900 eaa.
Tällöin uusia suuria temppelikeskuksia ilmestyi laajalle alueelle Perun rannikolle eri jokilaaksoihin ja sisämaahan, ja aikaisemmat kasvoivat. Tämän ajan rakennelmat olivat Andien historian suurimpia[1]. Kausi oli ns. U-temppeleiden ja pyöreiden syvennysten kulta-aikaa. Niissä järjestettiin ehkä muun muassa uhrirituaaleja maan ja meren jumalille, joissa uhrattiin myös ihmisiä. Laajan mittakaavan kasteluviljely alkoi, samoin kehitettiin kangaspuut. Tätä kautta edelsi Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus näyttää lisääntyneen tällä kaudella.
Merkittäviä alkujakson keskuksia olivat Mochelaakson Caballo Muerto, Casmajoen Sechin Alto,
Rimac-jokilaakson La Florida, Lurin-jokilaakson Cardal ja Bolivian ylätasangon Chripa[2].
Suuret U-temppelit keskittyivät Perun rannikon keskiosiin[1], mm. La Florida ja Garagay. Pohjoisempana oli enemmän katkaistuja pyramideja ja aukioita, jotka olivat myös U-muodossa, mutta toisella tavoin Casman laakson Cerro Sechin.[3]. Cerro Sechínin sotilaiden kuvat viittaavat siihen että tuolloin olisi ollut valtioita. Metallinkäsittely alkoi, kultaa alettiin takoa noin 1500 eaa. sisämaassa.
Alkujakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkujakson keskukset sijaitsivat aina veden lähellä, koska saivat ravinnostaan huomattavan osan kalastamalla ja myös viljelemällä maata autiomaaoloissa. Alkujakson alussa sosiaalinen kerrostuneisuus (ts ihmisten varallisuus- ja arvostuserot) näyttävät olleen pieniä mutta lisääntyneen loppua kohti. Näin siitä huolimatta, että rakennettiin suuria monumentteja.[4] Saviastioiden tyylin paikallisuudesta päätellen Perun seudulla oli monia pieniä paikallisia keskuksia.
Alkujakson keskuksissa oli katkaistuja pyramideja, U:n muotoisia temppeleitä ja pyöreitä, syvennettyjä pihoja sekä temppeleissä olevia kiviveistoksia - temppeliarkkitehtuurin piirteitä, jotka ovat esiintyneet Andeilla pitkään, mutta alkujakson rakennelmat olivat edeltäjiään suurempia, koska väestöä oli aikaisempaa enemmän, ja nykyisiä rakennelmia saatettiin rakentaa entisten pohjalle. Pyramideissa oli muun muassa pylvässaleja, pylvässisäänkäyntejä ja porrastasanteita. Temppeleissä suoritettiin moninaisia rituaaleja. Niistä osa oli julmia ihmisuhrauksia. Tämän voi päätellä mm. siitä, että Cerro Sechinin seinäkoristeissa näkyy katkottuja ruumiinjäseniä, muun muassa päitä. Ehkä uhratut olivat sotavankeja.
Tyypillisimmät suuret rakennukset olivat vastavirtaan, itään tai luoteeseen osoittavat U:n muotoisia temppeleitä.[5] Ne koostuivat katkaistun pyramidin muotoisista tasanteista. U-kuvio muodostui korkeasta katkaistusta päätypyramidista, jonka huipulle vei luiska tai portaat, ja sen edessä olevan kentän sivuilla olevista pitkulaisista tasanteista. Kentällä saattoi olla monesti U:n keskellä pyöreitä tai neliömäisiä maahan upotettuja kenttiä. Pyramidimaisten tasanteiden huipulla oli rakennuksia. Sechin Altossa tyypillisen U:n edessä on upotettu pyöreä tasanne, ja sen perässä avoin kenttä, jonka edessä taas U:n sivuja muistuttavat pitkulaiset tasanteet, joiden keskellä olevalla kentällä oli pyöreä syvennys. U-keskuksia tunnetaan noin 20, rannikon keskuksille on tyypillistä niihin liittyvien töiden jättimäisyys. Huaca la Floridassa oli 1750 - 1650 eaa. tehty jopa 30 hehtaarin tasanteita.
Casmanlaakso pohjoisessa näyttää olleen alkuajan keskus. Siellä yhdistyy kaksi jokea. Sen keskeisin osa oli Casmanlaakson keskus Cerro Sechin, Sechin Alto, Las Haldas. Laaksossa olivat myös Moxeque ja Huaca de los Reyes. Sechin Altossa oli viisi suurta U-aukiota. Las Haldasissa oli ainakin 400 m:n pituinen temppeli. Näissä suurissa keskuksissa eli ehkä tuhansia ihmisiä.
Nimenomaan tälle vaiheelle tyypillisiä olivat Kotoshin Wayra Jirca-vaihe sekä Pacopampa, Huacaloma, Chanapata Cusco laaksossa ja Qaluy Titicacan lähellä. Chancaynlaakson San Jacinton pyramidi oli noin 2 miljoonaa kuutiometriä. Lähellä Callejon de Huaylasin laaksossa olivat La Galgada ja Huaricoto. Chavin de Huantar on Casmanlaakson lähettyvillä vuoristossa. Se lienee perustettu tuolloin. Näin Chavin voidaan tulkita varhaisen rannikon kulttuurin etäpesäkkeeksi. On kuitenkin muistettava, että Perussakaan ei ole tutkittu edes kaikkia löytöpaikkoja huolellisesti, joten varmaa kuvaa kulttuurin esiintymisestä joskus 1800 eaa. ei voida rakentaa.
Vuoriston esikeraamiset Kotosh ja La Galgada laajenivat, mutteivat niin paljon kuin rannikon yhteisöt. Muutaman hehtaarin Kotosh sijaitsi sisämaassa Huanucojoen laaksossa, ja siihen liittyi uhraamiskultti. Se kukoisti noin 1400 eaa. Kotosh perustettiin jo esikeraamisella ajalla joskus 2500 tai 2200 eaa.
Mochen laaksossa syntyi alkujakson keskivaiheilla noin 1300 - 800 eaa ensi kertaa suuria monumenttitemppeleitä, joita tehtiin lähinnä joen keskijuoksulle. Rakantamine oli runsainta mainitun 1300- jakson alussa. Näitä oli mm Caballo Muerto.[6]
Alkujakso näyttää loppuneen dramaattisesti, Las Haldasin porrastyö jäi kesken noin 900–700 eaa. Kyse voi olla ilmastonmuutoksesta, joka ajoi kansan kapinaan vallassa ollutta pappisvaltaa vastaan, kun ruoka loppui, tai valloitusretkestä, jonka suoritti vihamielinen intiaanikulttuuri. Näihin aikoihin maissin viljely alkoi Perun rannikolla.[5]
Perun alkujakson keskuksien ajoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Paikka | Jokilaakso | Vuotta sitten vanhin, nuorin |
|---|---|---|
| Las Haldas | Casma | 3960 ± 80 2360 ± 90 |
| Cerro Sechín | Casma | 3820 ± 50 2100 ± 160 |
| Chupacigarro (Caral) | Supe | 3815 ± 90 |
| Chupacigarro Chico | Supe | 3815 ± 140 |
| La Florida | Rimac | 3810 ± 170 3645 ± 120 |
| El Paraíso | Chillón | 3790 ± 100 3020 ± 60 |
| Cerro Obrero | Santa | 3690 ± 60 |
| Huaca de los Reyes | Moche | 3680 ± 80 2800 ± 60 |
| Salinas de Chao | Chao | 3600 ± 90 |
| Mina Perdida | Lurín | 3520 ± 100 2870 ± 90 |
| Huaca Herederos Chica | Moche | 3450 ± 70 3040 ± 80 |
| Sechín Alto | Casma | 3400 ± 100 |
| Garagay | Rimac | 3340 ± 70 2730 ± 70 |
| Huaca Lucia | La Leche | 3273 ± 163 |
| Cardal Lurín | 3120 ± 90 | 2690 ± 90 |
| Purulén | Zaña | 3120 ± 80 |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b ”Andien intiaanikansojen historiaa”, Peru. Historialliset kulttuurit, s. 30. Suomentanut Eija Kämäräinen. Weilin+Göös OY, 2009. ISBN 978-951-0-32994-8.
- ↑ A timeline of the Andean cultures of South America ThoughtCo. Viitattu 21.3.2017.
- ↑ ”Andien intiaanikansojen historiaa”, Peru. Historialliset kulttuurit, s. 18. Suomentanut Eija kämäräinen. Weilin+Göös OY, 2009. ISBN 978-951-0-32994-8.
- ↑ http://www.jqjacobs.net/andes/chavin.html
- ↑ a b http://bruceowen.com/worldprehist/3250s19.doc
- ↑ Brian R. Billman: Irrigation and the Origins of the Southern Moche State on the North Coast of Peru. Latin American Antiquity, 2002-12, 13. vsk, nro 4, s. 371–400. doi:10.2307/972222. ISSN 1045-6635. Artikkelin verkkoversio. en