Charlottenburgin linna

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Charlottenburgin linna Berliinissä.
Vaaliruhtinas Fredrik Vilhelmin ratsastajapatsas Charlottenburgin linnan edustalla.

Charlottenburgin linna (saks. Schloss Charlottenburg) on Saksan pääkaupungin Berliinin jäljellä olevista linnoista suurin ja ainoa Preussin kuninkaiden hovilinna Berliinissä. Se sijaitsee Charlottenburgin alueella.[1][2]

Rakentaminen ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnan rakennutti alun perin Preussin kuninkaan Fredrik I:n puoliso Sophie Charlotte italialaiseen barokkityyliin arkkitehti Arnold Neringin suunnitelmien mukaan. Kun Fredrik vuonna 1701 kruunattiin Preussin kuninkaaksi ja Sophie Charlottesta tuli näin Preussin kuningatar, aloitettiin linnan laajennustyöt, joista vastasi arkkitehti Eosander von Göthe. Sophie Charlotten kuoleman jälkeen vuonna 1705 Fredrik nimesi linnan puolisonsa muistoa kunnioittaakseen Charlottenburgiksi.

Linnan ulkoasua hallitsee keskellä oleva torni. Sen sivuilla olevat siipirakennukset muodostavat rakennuksen edustalle kunniapihan. Linnan tämä osa on somistettu monin kuninkuuteen viittaavin symbolein. Lisäksi kupolikattoa koristaa Fortuna, jonka toivottiin tuovan onnea Hohenzollern-kuningassuvulle. Barokkipuutarha on linnan takana, ja sitä reunustaa lampi. Charlottenburgia rajaa myös Spreejoki.[2]

Lnnan puistossa on kolme huomattavaa rakennusta: Belvedere (vuodelta 1788) toimii posliinimuseona, jossa on erityisen laaja kokoelma Königliche Porzellanmanufakturin (KPM) tuotteita 1700–1800-luvuilta. Schinkel-paviljongin sisustus kuvastaa arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin antiikkivaikutteista tyyliä. Lisäksi tässä rakennuksessa on esillä Berliini-aiheisia 1800-luvun maalauksia. 33-vuotiaana vuonna 1810 kuollut kuningatar Luise nousi Napoleonin sotien aikana isänmaallisen palvonnan kohteeksi, ja Luisen mausoleumi (1815) tehtiin hänen kunniakseen. Sitä on myöhemmin laajennettu, jotta myös myöhempiä kuninkaallisia voitiin haudata sinne.[2]

Entisöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa Charlottenburgin linna kärsi merkittäviä vaurioita. Vuodesta 1945 alkaen sitä korjattiin, ja nykyisin se on museona. Restauroinnista tuli kylmän sodan aikana kunnia-asia Länsi-Saksalle sen jälkeen, kun Itä-Saksassa hävitettiin vuonna 1950 lievästi vaurioitunut Berliner Stadtschloss, joka toiminut kuninkaan kaupunkilinnana‎. Restaurointi oli suuri työ, sillä monet rakennuksen osat olivat tuhoutuneet täysin. Linnan kappelin kattomaalaukset entistettiin värivalokuvien perusteella, mutta muissa tiloissa olleita Antoine Pesnen kattomaalauksia ei voitu palauttaa. Entisöinti valmistui 1980-luvulla.[2]

Linnan edustalla on Andreas Schlüterin veistämä suuren vaaliruhtinaan eli Fredrik Vilhelmin ratsastajapatsas. Patsas sijaitsi alkujaan Kurfürstenbrücke-sillalla Mittessä. Se siirrettiin sieltä Charlottenburgiin toisen maailmansodan jälkeen.

Vuodesta 2004 vuoden 2006 alkuun linna oli jonkin aikaa Saksan presidentin virka-asuntona, kun Bellevuen linna oli korjattavana.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schloss Charlottenburg Stiftung Preußische Schlösser und Gärten Berlin-Brandenburg. Viitattu 6.10.2013. (saksaksi)
  2. a b c d Hannes Saarinen: Berliini – kulttuuria ja historiaa, s. 59–62. Otava 1991. ISBN 951-1-11391-7
  3. Treffpunkt Berlin, Museen und Galerien, Schloss Charlottenburg

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]