Charlie Jenkins
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Jenkins vuonna 1957 | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Melbourne 1956 | 400 m | |
| Kultaa |
Melbourne 1956 | 4×400 m | |
Charles Lamont "Charlie" Jenkins (s. 7. tammikuuta 1934 New York) on entinen yhdysvaltalainen pikajuoksija ja olympiavoittaja.[1][2]
Jenkins voitti kaksi yleisurheilun kultamitalia vuoden 1956 kesäolympialaisissa Melbournessa.[2] Hän selviytyi 400 metrin juoksussa vaivoin välieriin, joissa hän juoksi jo huippuvauhtia. Loppukilpailun hän voitti ajalla 46,7 ennakkosuosikin, maailmanennätysmies Louis Jonesin menettäessä väsyneenä johtoasemansa loppusuoralla. Toisen kultamitalinsa Jenkins voitti juostessaan 4 × 400 metrin viestijuoksun kolmannen osuuden Yhdysvaltain joukkueessa.
Jenkinsiä valmensi Jumbo Elliott. Myös hänen pojastaan, Chip Jenkinsistä, tuli menestynyt pikajuoksija.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Charlie Jenkins Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Charlie Jenkins USATF - Hall of Fame. USA Track & Field. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)
|
1896: Tom Burke | 1900: Maxey Long | 1904: Harry Hillman | 1908: Wyndham Halswelle | 1912: Charles Reidpath | 1920: Bevil Rudd | 1924: Eric Liddell | 1928: Ray Barbuti | 1932: Bill Carr | 1936: Archie Williams | 1948: Arthur Wint | 1952: George Rhoden | 1956: Charlie Jenkins | 1960: Otis Davis | 1964: Michael Larrabee | 1968: Lee Evans | 1972: Vincent Matthews | 1976: Alberto Juantorena | 1980: Viktor Markin | 1984: Alonzo Babers | 1988: Steve Lewis | 1992: Quincy Watts | 1996: Michael Johnson | 2000: Michael Johnson | 2004: Jeremy Wariner | 2008: LaShawn Merritt | 2012: Kirani James | 2016: Wayde van Niekerk | 2020: Steven Gardiner | 2024: Quincy Hall |
|
