Charles Plumier
| Charles Plumier | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1646 Marseille, Ranska |
| Kuollut | 20. marraskuuta 1704 (58 vuotta) El Puerto de Santa María, Espanja |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Joseph de Tournefort |
| Tutkimusalue | Luonnonhistoria |
|
|
|
Charles Plumier (20. huhtikuuta 1646 Marseille, Ranska – 20. marraskuuta 1704 El Puerto de Santa María, Espanja) oli ranskalainen kasvitieteilijä. Hän on aikansa merkittävin kasvitieteellinen tutkimusmatkailija ja yksi kuuluisimmista kasvitieteilijöistä ennen Linnaeusta.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plumier liittyi 16-vuotiaana katolisen kirkon Ordo Minimorum -sääntökuntaan. Hän omistautui matematiikan ja fysiikan opiskelulle, valmisti kojeita ja oli erinomainen piirtäjä, maalari ja sorvari. Plumier lähetettiin ranskalaiseen Trinità dei Montin luostariin Roomaan, ja hän opiskeli siellä innokkaasti kasvitiedettä kahden sääntökunnan jäsenen johdolla ja erityisesti tunnetun sisterssiläisen kasvitieteilijän Paolo Bocconen johdolla. Palattuaan Ranskaan hänestä tuli Joseph Pitton de Tournefortin oppilas, jonka mukana hän teki kasvitieteellisiä retkiä. Hän tutki myös Provencen ja Languedocin rannikoita. Hänen kasvitieteen kannalta merkittävä työnsä alkoi vuonna 1689, kun hän Ranskan hallituksen määräyksestä lähti Joseph Donat Surianin mukana Antilleille. Matkan jälkeen Plumier nimitettiin kuninkaalliseksi kasvitieteilijäksi. Vuonna 1693 hän teki kuningas Ludvig XIV:n käskystä toisen matkansa ja vuonna 1695 kolmannen matkansa Antilleille ja Keski-Amerikkaan. Länsi-Intiassa ollessaan dominikaani Jean-Baptiste Labat auttoi häntä suuresti työssään. Vuonna 1704 hän sairastui keuhkoputkentulehdukseen ja kuoli, kun hän oli lähdössä neljännelle matkalleen aikomuksenaan vierailla Perussa.[1][2]
Plumierin työn tuloksena syntyi kokoelmia, kuvauksia ja piirroksia. Hänen ensimmäinen teoksensa oli Description des plantes de l'Amérique (1693). Sitä seurasi teos Nova plantarum americanarum genera (1703–1704). Plumierin kuoleman jälkeen julkaistiin Traité des fougères de l'Amérique (1705). Julkaisu Filicetum Americanum (1703) on koottu edellä mainituista. Plumier kirjoitti myös teoksen sorvaamisesta, L'Art de tourner (1701). Kuollessaan Plumier jätti jälkeensä 31 käsikirjoitettua nidettä, jotka sisältävät kuvauksia ja noin 6000 piirrosta, joista 4000 oli kasveja ja loput amerikkalaisia eläimiä, erityisesti lintuja ja kaloja. Plumier kirjoitti myös Journal des Savants -lehteen ja Mémoires de Trévoux -lehteen.[1][2]
1700-luvun luonnontieteilijät kirjoittivat Plumierista ihaillen. Tournefort ja Linnaeus nimesivät hänen kunniakseen Plumeria-kasvisuvun.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Charles Plumier Nordisk familjebok. 1915. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ a b c d Charles Plumier Catholic Encyclopedia. 1911. Viitattu 4.9.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charles Plumier Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
