Ceriumkloridi
| Ceriumkloridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CeCl3 |
| Moolimassa | 246,47 g/mol |
| Ulkomuoto | Värittömiä hygroskooppisia kiteitä[1] |
| Sulamispiste | 817 °C [2] |
| Kiehumispiste | 1 727 °C[2] |
| Tiheys | 3,97 g/cm3 [2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen ja alkoholiin[2] |
|
|
|
Ceriumkloridi (CeCl3) on cerium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ceriumkloridia käytetään metallisen ceriumin valmistamiseen ja katalyyttinä orgaanisessa kemiassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ceriumkloridia valmistetaan neutraloimalla ceriumkarbonaattia tai cerium(III)hydroksidia suolahapolla ja kiteytetään. Näin saatu ceriumkloridi on usein heptahydraattina CeCl3·7H2O. Kidevesi alkaa poistua lämmitettäessä yhdistettä noin 90 °C. Kokonaan vedettömäksi ceriumloridi muuttuu 230 °C[2]
- Ce(OH)3 + 3HCl → CeCl3 + 3H2O
- Ce2(CO3)2 + 6HCl → 2CeCl3 + 3H2O + 3CO2
Ceriumkloridia muodostuu myös cerium(IV)hydroksidin reagoidessa suolahapon kanssa.[1]
- 2Ce(OH)4 + 8HCl → 2CeCl3 + 3H2O + Cl2
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ceriumkloridia käytetään metallisen ceriumin ja ceriumyhdisteiden, kuten ceriumoksalaatin, valmistukseen.[2]
- 2CeCl3 + 3K2C2O4 → Ce2(C2O4)3 + 6KCl
Ceriumkloridia voidaan käyttää myös hehkusukissa.[2]
Niin sanotussa Luche-pelkistyksessä käytetään pelkistimen, kuten natriumborohydridin lisäksi ceriumkloridia. Tällöin α,β-tyydyttymätön yhdiste säilyttää rakenteessaan kaksoissidoksen, joka pelkistyisi yksinkertaiseksi sidokseksi ilman ceriumkloridia.[3] Esimerkissä pelkistetään karvonia, jolloin syntyy tyydyttymätön allyylinen alkoholi (tuote 1). Ilman ceriumkloridin käyttöä syntyisi tuotteiden 1 ja 2 seos.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 523. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c d e f g Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 201. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.01.2010). (englanniksi)
- ↑ W. Carruthers: Some Modern Methods of Organic Synthesis, s. 473. Cambridge University Press, 1986. ISBN 9780521311175. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.1.2010). (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ChemBlink: Cerium(III) chloride (englanniksi)
- Cerium(III)kloridin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 28.12.2014.