Cedercreutz
Cedercreutz-aatelissuku ['seːdärkröits][1] on alkuaan Ruotsista ja asettui pysyvästi Suomeen Suomen sodan (1809) jälkeisenä aikana.[2] Västmanlandin läänin maaherra Jonas Folkern Folkärnasta Taalainmaalta aateloitiin vuonna 1711 ja korotettiin vapaaherraksi vuonna 1719.[3] Suku on vuodesta 1748 lähtien omistanut Köyliössä sijaitsevan Köyliönkartanon.
Suvun jäseniä
- Herman Cedercreutz (1684–1754), valtaneuvos, diplomaatti
- Johan Axel Cedercreutz (1801–1863), kenraalimajuri ja kuvernööri
- Carl Emil Cedercreutz (1806–1869), senaattori ja kuvenööri
- Axel Fredrik Nikolaus Cedercreutz (1847–1909), valtiopäivämies
- Nanny Cedercreutz (1866–1950), kirjailija
- Axel Cedercreutz (1873–1946), syfilidologian ja ihotautien professori
- Edward Emil Fredrik Cedercreutz (1874–1930), insinööri ja toimitusjohtaja
- Emil Cedercreutz (1879–1949), kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija
- Jonas Cedercreutz (1914–1991), arkkitehti
- Claes Cedercreutz (1917–1991), kirurgi ja hypnoterapeutti
- Carl-Johan Cedercreutz (1915–2001), diplomi-insinööri, toimitusjohtaja
- Camilla Cedercreutz, kilpapurjehtija.
Lähteet
- ↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Cedercreutz (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Cedercreutz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 28.3.2011.