Carl Gustaf Weman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Carl Gustaf Weman (14. lokakuuta 1740 Liperi15. helmikuuta 1803 Kemiö) oli suomalainen pappi, kielentutkija ja runoilija. Hän kirjoitti runoja sekä suomeksi että ruotsiksi, viisi suomenkielistä hovirunoa vanhalla runomitalla ja kolme ruotsinkielistä. Hänen latinankielinen väitöskirjansa käsitteli suomen ja heprean kielten sukulaisuutta.

Wemanin vanhemmat olivat liperiläinen henkikirjuri Gustaf Adolf Weman (k. 1768) ja Anna Margareta Frese. Hän kävi Rantasalmen triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1760. Weman opiskeli Turun akatemiassa ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1766. Hänet vihittiin papiksi Uppsalan hiippakunnassa 1774.

Weman toimi Turun akatemian suomalaisen kirjallisuuden dosenttina 1768–1769 ja 1771–1772. Hän oli ylimääräisenä sotilaspappina Tukholmassa 1774 ja vuodesta 1775 alkaen hän toimi henkikaartin rykmentinpastorina ja samalla kuninkaallisten prinssien suomen kielen opettajana 1775–1776. Weman oli Tukholman suomalaisen seurakunnan vt. kappalaisena 1776, mutta jo samana vuonna hänestä tuli Kemiön kirkkoherra ja tätä tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka. Weman toimi saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa 1791 ja hän oli edustajana Uppsalan yliopiston riemujuhlassa 1793. Weman nimitettiin lääninrovastiksi 1792. [1][2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aphorismi miscellanei ad ideam eruditi pertinentia tractantes, quos permittente ampliss. fac. phil. reg. acad. Aboensis censuræ publicæ submittunt Sigfridus Porthan philos. mag. & histor. litt. docens, et Carolus Gustavus Weman Wiburgensis, die Martii anni MDCCLXV. L. H. Q. A. M. C. Aboæ, impressit Joh. Christoph. Frenckell, 1765
  • Riemu runo suomalainen, wirsi weisattu Turussa, koska Hänen Kuningaallinen Korkeudensa Ruotzin waldakunnan kruunu-printzi Gustavi andoi itzens awion lijttohon, Hänen Kuningaallisen Korkeudensa kruunu-printzessan Sophia Magdalenan canssa, Danmarkista, joka tapahtui Tukkihulmissa sijnä 4. päiwänä talwi kuussa, wuonna 1766, edestuotu nöyrimmässä alamaisudessa, ja ilo-puhesa julistettu, sijnä 15 päälle seurawaisena, Turun korkiassa koulußa ; Carl Gustaf Wemannilda, karjalaiselda. phil. magist. Turusa, prändätty Johan Christoph. Frenckellildä 1766
  • Ilo-puhe, heidän kuningallisten majestäteinsä, kuningas Gustavi III:nen ja drottningi Sophia Magdalenan korkian kruunamisen ylitze, alammaisesza nöyrydeszä pidetty, Stockholmin kaupungin suuresza raastuwan-salisza, sinä 14 päiwänä kesäkuusza wuonua 1772. Carl Gustaf Wemannilda. Stockholmisza, prändätty kuningallisesza suomalaisesza prändiszä, Joh. Arv. Carlbohmilda, 1772. Fägne-tal öfwer deras kongl. majestäters konung Gustaf III och drottning Sophia Magdalenas : höga krönings-act, i djupaste underdånighet hållit, i Stockholms stads stora rådhussal, den 14 junii 1772, af Carl Gustaf Weman. Stockholm, tryckt i kongl. finska boktryckeriet, hos Joh. Arv. Carlbohm, 1772.
  • Predikan, wid prästmötet i Åbo, den 3 september 1791, hållen af Carl Gustaf Weman. Åbo, tryckt i Frenckellska boktryckeriet 1791

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gustaf Weman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8202>. Luettu 22.5.2014.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 1172

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.