Calico Jack

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jack Rackhamia esittävä litografia 1700-luvulta.
Jack Rackhamin merirosvolippu

John Rackham (21. joulukuuta 168217. marraskuuta 1720) oli merirosvokapteeni Karibialla merirosvouden kultakaudella. Hänet tunnettiin myös nimellä Calico Jack eli Kalikoo-Jack, sillä hän käytti värikkäitä kalikoohousuja. Jack puolestaan oli Johnin lempinimi. Rackham muistetaan erityisesti siitä, että hänen miehistöönsä kuului kaksi tunnetuinta naismerirosvoa, Anne Bonny ja Mary Read. Myös hänen merirosvolipustaan (pääkallo ja miekat ristissä) on tullut ikoninen.

Jack Rackham kuului merirosvo Charles Vanen Ranger-laivan miehistöön, kun tämä jätti hyökkäämättä lokakuussa 1718 Kuuban lähistöllä kohtaamansa suuren ranskalaisen sotalaivan kimppuun. Miehistö syytti Vanea pelkuruudesta ja äänesti Rackhamin uudeksi kapteenikseen. Vane lähti tukijoidensa kanssa jatkamaan uraansa Hondurasinlahdelle, kunnes jäi kiinni seuraavana vuonna.[1]

Rackham jatkoi 50 miehensä kanssa Leewardsaarten vesien ryöstelyä, siirtyi sitten Jamaikan ja Hispaniolan vesille ja sieltä Bahamalle. Toukokuussa 1719 hän anoi armahdusta kaapparina kun Britannia oli juuri julistanut sodan Espanjalle. Saatuaan armahduksen hän jakoi saaliin miehistönsä kanssa ja myi Rangerin. Elokuussa 1720 Rackham ja 13 miestä, mukaan lukien hänen naisystävänsä Anne Bonny ja mieheksi naamioitunut Mary Read, kaappasivat kuitenkin bahamalaisen sluupin nimeltä William ja pakenivat jatkamaan merirosvousta. Rackham kaappasi vielä muutaman laivan, mutta Jamaikasta lähetettiin hänen peräänsä kapteeni Jonathan Barnet. Hän tavoitti Rackhamin Jamaikan rannikolta, eikä juopunut merirosvojoukkio pystynyt tekemään kunnollista vastarintaa. Ainoastaan Anne Bonny ja Mary Read jäivät taistelemaan kun muut piilottelivat laivan ruumassa.[2]

Rackham hirtettiin Jamaikalla 17. marraskuuta 1720. Raskaana olleita Bonnya ja Readia lukuun ottamatta myös kaikki miehistönjäsenet teloitettiin.[3] Kerrotaan, että Rackham tapasi sellissään hirttopäivänsä aamuna vielä Anne Bonnyn, joka tokaisi hänelle: "Jos olisit taistellut kuin mies, sinun ei tarvitsisi kohta kiikkua hirressä kuin koira."[4][5]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rackhamin alkuperästä ei tiedetä juuri muuta, kuin että hän oli englantilainen ja syntynyt vuonna 1682. Ensimmäinen häneen liittyvä asiakirjamaininta on vasta ajalta, jolloin hän jo toimi Charles Vanen Ranger-laivan vääpelinä vuonna 1718.[6] Tuolloin Ranger piti tukikohtanaan New Providencen saarta Bahamalla, joka tuolloin tunnetiin "merirosvojen tasavaltana". Ryöstettyään useita aluksia New Yorkin osavaltion edustalla Vane miehistöineen kohtasi suuren ranskalaisen sotafregatin, joka oli kooltaan lähes kaksi kertaa Rangerin kokoinen. Vane päätti paeta, mitä Calico Jack voimakkaasti vastusti. Hän kehotti miehistöä hyökkäämään laivan kimppuun, koska näin he saisivat haltuunsa paljon suuremman laivan täynnä rikkauksia. Vain viisitoista miestä yhdeksänkymmenen hengen miehistöstä tuki Vanen päätöstä paeta, mutta Vane julisti kapteenin päätöksen olevan lopullinen, ja Ranger pakeni fregatin otteesta.

Saman vuoden marraskuussa, 24. päivä, Rackham vaati äänestystä, jossa miehistö leimasi Vanen pelkuriksi ja riistivät tältä kapteenin aseman, joka annettiin Rackhamille.[6] Uutena kapteenina Racham antoi Vanelle ja tätä kannattaneille viidelletoista miehelle laivueen toisen sluupin ja kunnolliset ammus- ja ruokavarannot.

Rackham kapteenina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteenikaudellaan Rackham keskittyi ryöstelemään pieniä aluksia lähellä rannikkoa. Miehistö teki useita valloituksia Länsi-Intiassa vallaten pari suurempaa laivaa Bermudan edustalta.

Miehistöineen Rackham kaappasi joulukuussa 1718 Kingstonin, pienikokoisen jamaikalaisen aluksen, josta tehtiin uusi lippulaiva. Kaappaus oli merkittävä, koska Kingstonilla oli mukanaan arvokas lasti. Rackhamin epäonneksi kaappaus tapahtui Port Royalin näköpiirissä, ja raivostuneet kauppiaat värväsivät palkkionmetsästäjiä lähtemään merirosvojen perään. Takaa-ajajat saivat rosvot kiinni helmikuussa 1719, kun Rackhamin skuuppi ja Kingston olivat ankkuroituna Isla de los Pinosin edustalle lähelle Kuubaa. Rackham ja suurin osa tämän miehistä oli silloin rannalla, ja he välttivät kiinnijäämisen. Takaa-ajajat veivät kuitenkin heidän laivansa.

Rackham anasti uuden sluupin Kuubasta ja purjehti alkuvuodesta 1719 Nassauun Bahamalla anoakseen armahdusta merirosvoudesta kuvernööri Woodes Rogersilta. Hänet oli lähetetty Bahamalle selvittämään Britannian laivoja vastaan hyökkäävien merirosvojen aiheuttamaa ongelmaa. Rackham miehineen esitti kuvernöörille, että Vane oli pakottanut heidät merirosvoukseen. Kaunaa Vanea kohtaan kantanut Rogers uskoi selityksen ja myönsi miehille armahduksen. Nämä eivät kuitenkaan jatkaneet uutta rehellistä elämäntapaansa pitkään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konstam 2008, s. 160–161
  2. Konstam 2008, s. 162–165
  3. Konstam 2008, s. 165–166
  4. Tieteen kuvalehti Historia 17/2013, s. 49
  5. Konstam 2008, s. 185
  6. a b Konstam 2008, s. 336
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Calico Jack