Calico Jack

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jack Rackhamia esittävä litografia 1700-luvulta.
Jack Rackhamin merirosvolippu

Jack Rackham (21. joulukuuta 168217. marraskuuta 1720) oli merirosvokapteeni Karibialla. Hänet tunnettiin myös nimellä Calico Jack eli Kalikoo-Jack, sillä hän käytti värikkäitä kalikoohousuja. Hänen miehistöönsä kuului myös kaksi tunnetuinta naismerirosvoa, Anne Bonny ja Mary Read.

Jack Rackham kuului merirosvo Charles Vanen Ranger-laivan miehistöön, kun tämä jätti hyökkäämättä lokakuussa 1718 Kuuban lähistöllä kohtaamansa suuren ranskalaisen sotalaivan kimppuun. Miehistö syytti Vanea pelkuruudesta ja äänesti Rackhamin uudeksi kapteenikseen. Vane lähti tukijoidensa kanssa jatkamaan uraansa Hondurasinlahdelle, kunnes jäi kiinni seuraavana vuonna.[1]

Rackham jatkoi 50 miehensä kanssa Leewardsaarten vesien ryöstelyä, siirtyi sitten Jamaikan ja Hispaniolan vesille ja sieltä Bahamalle. Toukokuussa 1719 hän anoi armahdusta kaapparina kun Britannia oli juuri julistanut sodan Espanjalle. Saatuaan armahduksen hän jakoi saaliin miehistönsä kanssa ja myi Rangerin. Elokuussa 1720 Rackham ja 13 miestä, mukaanlukien hänen naisystävänsä Anne Bonny ja mieheksi naamioitunut Mary Read, kaappasivat kuitenkin bahamalaisen sloopin nimeltä William ja pakenivat jatkamaan merirosvousta. Rackham kaappasi vielä muutaman laivan, mutta Jamaikasta lähetettiin hänen peräänsä kapteeni Jonathan Barnet. Hän tavoitti Rackhamin Jamaikan rannikolta, eikä juopunut merirosvojoukkio pystynyt tekemään kunnollista vastarintaa. Ainoastaan Anne Bonny ja Mary Read jäivät taistelemaan kun muut piilottelivat laivan ruumassa.[2]

Rackham hirtettiin Jamaikalla 17. marraskuuta 1720. Raskaana olleita Bonnya ja Readia lukuun ottamatta myös kaikki miehistönjäsenet teloitettiin.[3] Kerrotaan, että Rackham tapasi sellissään hirttopäivänsä aamuna vielä Anne Bonnyn, joka tokaisi hänelle: "Jos olisit taistellut kuin mies, sinun ei tarvitsisi kohta kiikkua hirressä kuin koira."[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konstam 2008, s. 160–161
  2. Konstam 2008, s. 162–165
  3. Konstam 2008, s. 165–166
  4. Tieteen kuvalehti Historia 17/2013, s. 49
  5. Konstam 2008, s. 185