Budva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Budva
Будва
Budva (1).jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Budvan sijainti Montenegrossa
Budvan sijainti Montenegrossa

Koordinaatit: 42°17′17″N, 18°50′33″E

Valtio Montenegron lippu Montenegro
Perustettu 400-luku eaa.
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 122 km²
Väkiluku (2003) 15 909
 – Metropolialue 26 107
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 85310
Suuntanumero(t) +382 33

Budva (montenegroksi ja serb. Будва) on kaupunki ja kunta Montenegron eteläosassa Adrianmeren rannalla. Budvan kuntaan kuuluvat Bečićin ja Petrovacin pikkukaupungit.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Budvan alueella oli 26 107 asukasta, joista asui kaupungissa 10 918 ja kunnassa 15 909. Budvan asukkaista oli samana vuonna montenegrolaisia 45,33 prosenttia ja serbejä 40,9 prosenttia. Merkittävimmät vähemmistöryhmät ovat muslimit ja kroaatit.

Budvan kaupungin väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4 684 (3. maaliskuuta 1981)
  • 7 178 (3. maaliskuuta 1991)
  • 10 918 (1. marraskuuta 2003)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budva on noin 2500 vuotta vanha, mikä tekee siitä yhden Adrianmeren rannikon vanhimmista asutuskeskuksista. Budva on kuulunut sekä antiikin Kreikan että Rooman valtakuntiin. Keskiajalla kaupunkia hallitsivat Doclean, Serbian ja Zetan hallitsijat. Sittemmin se kuului Venetsialle yli 300 vuoden ajan, jonka jälkeen kaupunkia hallitsi Itävalta, Ranska ja Venäjä. Vuosina 1813-1814 se kuului Montenegroon, kunnes Itävalta miehitti alueen. Vuonna 1918 Budva liitettiin Jugoslavian kuningaskuntaan. Toisessa maailmansodassa Budva oli Italian miehittämä 22. marraskuuta 1944 asti. Budvassa sattui paha maanjäristys 15. huhtikuuta 1979, jolloin varsinkin vanha kaupunki kärsi pahoja vaurioita.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budvan rannikkoaluetta kutsutaan Budvan rivieraksi ja se on Montenegron tärkein matkailukeskus. Se tunnetaan etenkin hiekkarannoistaan (11 310 metriä), vilkkaasta yöelämästään ja välimerellisestä arkkitehtuuristaan. Suomalaiset ja itävaltalaiset matkatoimistot olivat ensimmäiset itäblokin maiden valtiojohtoisten matkatoimistojen ulkopuoliset matkatoimistot, jotka ottivat Budvan vaatimattomaksi lomakohteekseen. Nämä matkat päättyivät Budvan maanjäristykseen. Budva korvattiin etelämpänä lähellä Albanian rajaa sijaitsevalla Ulcinjin pikkukaupungilla. Kesäkaudella 2005 Budvassa vieraili yli 250 000 vierasta, jotka tekivät yhteensä yli 1,6 miljoonaa yhden yön yöpymistä. Toukokuussa 2006, juuri ennen Montenegron itsenäistymistä, Budva palasi suomalaisen matkatoimiston Aurinkomatkojen ohjelmaan.

Budvan rannat houkuttelevat turisteja

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiet Montenegron rannikolla ovat vuoristosta johtuen kapeita ja mutkaisia. Liikennekulttuuri on erittäin "joustava" monen muuhun Välimeren maahankin verrattuna. Liikennesääntöjä tulkitaan hyvin joviaalisti.

Budvasta johtaa kaksikaistainen tie sisämaahan. Pääkaupunkiin Podgoricaan on matkaa noin 60 kilometriä. Muihin Montenegron rannikkokaupunkeihin sen yhdistää Adrian valtatie, joka jatkuu Kroatian puolelle. Tivatin lentokenttä sijaitsee 20 kilometrin päässä ja sieltä on säännöllisiä lentoja Belgradiin ja Zürichiin. Kesäkaudella lentoliikenne on vilkkaampaa. Podcorican lentokentälle on matkaa 65 kilometriä.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budvassa vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto, lämpimine kesineen ja leutoine talvineen. Budvassa on keskimäärin 97 aurinkoista päivää vuodessa. Budvan keskilämpötila tammikuussa on 8°C ja heinäkuussa 23,9°C. Kesän keskilämpötila on 23,1°C ja talven keskilämpötila 9,3°C. Meriveden lämpötila kohoaa kesällä 24,7°C ja syksylläkin se pysyttelee 18°C ja 19°C välillä.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]